Venäjän valtiontalouden vaje syveni merkittävästi vuonna 2015

Koko valtiontalouden (federaation, alueiden ja kuntien budjettien sekä valtion sosiaalirahastojen) tulot vähenivät nimellisruplissa mitattuna prosentin. Menot lisääntyivät yli 6 %. Tulojen osuus BKT:stä laski 36 prosenttiin (BKT-tilastoinnin hiljattain tapahtunutta laajentamista edeltävillä BKT-luvuilla laskettuna) ja menojen osuus nousi lähes 40 prosenttiin. Valtiontalouden vajeeksi muodostui 3,9 % BKT:stä ja vajaat 3,6 %, kun vaje suhteutetaan Rosstatin uusiin, laajempiin BKT-tietoihin.

Valtiontalouden tuloissa öljy- ja kaasuverotulojen suurta pudotusta paikkasi etenkin sosiaaliverotulojen nousu (yli 12 prosentilla), joka liittyy sairausvakuutuksen rahoitusuudistukseen. Lisäksi tulot yritysten voittoveroista nousivat, sillä öljysektorin ja eräiden jalostavan perusteollisuuden vientialojen kannattavuus parani huomattavasti ruplan kurssin pudottua etenkin vuoden alussa. Myös tulot arvonlisäverosta lisääntyivät nimellisruplissa.

Puolustusmenojen hyvin voimakkaana jatkuneen kasvun ohella kaikki muut valtiontalouden menot lisääntyivät vuonna 2015 nimellisruplissa 4–5 %. Keskeisistä eristä valtionhallinnon menot lisääntyivät huomattavasti, mikä valtaosin johtui tarkemmin erittelemättömistä menoista kansainvälisiin suhteisiin. Menot sisäiseen turvallisuuteen ja järjestykseen ovat sen sijaan käytännössä supistuneet vuosien 2014–2015 aikana.

Valtiontalouden ylivoimaisesti suurin menoerä eli sosiaalimenot, joista valtaosan muodostavat eläkemenot, kasvoivat ripeästi viime vuonna. Sairausvakuutuksen rahoitusuudistus nosti myös terveydenhoidon menoja toistakymmentä prosenttia. Koulutusmenojen hidas kasvu vuonna 2014 hiipui viime vuonna entisestään eivätkä menot kasvaneet edes nimellisruplissa. Nollakasvu kohdistui kaikille koulutuksen tasoille päiväkoteja lukuun ottamatta. Asuntosektorille suunnattujen menojen supistuminen jatkui. Talouteen kohdistetut menot putosivat, mikä toisaalta johtui siitä, että aiemmin pankkien tukemiseen myönnetty hyvin suuri kertasumma kirjautui joulukuun 2014 budjettimenoihin. Budjettimenot etenkin energiasektoriin nousivat huomattavasti kuten myös menot maatalouteen viime vuoden kuopan jälkeen. Menot tieverkoston rakentamiseen ja ylläpitoon eivät sen sijaan ole lisääntyneet juuri lainkaan vuosina 2014–2015. Velkojen korkomenot nousivat viime vuonna neljänneksellä.

Valtiontalouden suurimmat menoerät 2006–2015

Lähde: Finanssiministeriö.