Hyökkäyssota heijastuu myös Venäjän investointeihin

Rosstatin kansantalouden tilinpidon tilastojen mukaan kiinteään pääomaan tehtyjen investointien määrä kasvoi Venäjällä viime vuonna 6 %. Tuoreimmassa huhtikuun arviossa kasvulukemaa korjattiin alaspäin, kun vuoden alussa esitetty ennakkoarvio oli 10 %. Investoinnit ovat viime vuosina kasvaneet Venäjällä poikkeuksellisen nopeasti ja investointiaste on noussut Venäjän mittapuulla historiallisen korkealle 22 prosenttiin BKT:stä. Viime vuonna investointeja tehtiin noin 40 000 mrd. ruplan arvosta (430 mrd. dollaria). Rosstatin arvion mukaan siitä noin 20 % on pienten yritysten investointeja tai muutoin suoran tilastoinnin ulottumattomissa. Osuus on hieman supistunut viime vuosina.    

Vaikka investointien kasvulukemat näyttävät päällisin puolin lupaavilta, niiden yksityiskohtaisempi tarkastelu piirtää toisenlaisen kuvan. Investointien kasvu on ollut nopeaa etenkin sotaan kytkeytyvillä toimialoilla ja alueilla. Valtion suora ja epäasuora rooli investointien kasvussa on merkittävä. Venäjän investointien kasvu heijastaa pikemmin valtion panostuksia sodan tarpeisiin kuin yksityisiä yrityksiä houkuttelevaa toimintaympäristöä ja talouden tulevien kasvumahdollisuuksien kohentumista.

Investoinnit ovat kasvaneet nopeasti sotaan kytkeytyvillä toimialoilla 

Investoinneista valtaosa suuntautui jälleen viime vuonna rakentamiseen. Asuinrakentamisen osuus oli 12 % ja muun rakentamisen 40 %. Koneiden ja laitteiden hankintoihin meni 35 % investoinneista. Aineettomien investointien osuus kasvoi viime vuonna edelleen hieman ja oli 6 %.

Toimialoittain tarkasteltuna investoinnit ovat viime vuosina kasvaneet nopeasti mm. sotaan kytkeytyvillä jalostusteollisuuden aloilla, lentoliikenteessä, kustannus- ja tietopalvelutoiminnassa sekä rahapeli- ja vedonlyöntipalveluissa. Sotaan tiiviimmin kytkeytyvillä jalostusteollisuuden aloilla tehtyjen investointien arvo oli viime vuonna yli kaksinkertainen verrattuna vuoteen 2021. Vahva kasvu johtuu osittain myös hintojen nopeasta noususta.

Suurimmista yksittäisistä toimialoista investointien kasvu on ollut vauhdikasta etenkin kemianteollisuudessa. Mittavia käynnissä olevia kemianteollisuuden investointiprojekteja ovat esim. Gazpromin ja RusGazDobytshan Leningradin alueelle rakentama polyetyleenitehdas (Baltiskij himitsheskij kompleks) sekä Siburin ja kiinalaisen Sinopecin Amurin alueelle yhteistyössä rakentama maailman suurimpiin kuuluva polyetyleeni- ja polypropyleenitehdas (Amurskij gazohimitsheskij kompleks). Heikointa investointien kehitys on viime vuosina ollut mm. metsäteollisuudessa ja monilla kulutusvetoisilla aloilla, kuten vaatteiden ja huonekalujen valmistuksessa.  

Öljyn ja maakaasun tuotannon osuus investoinneista on pudonnut matalimmilleen yli vuosikymmeneen ja oli viime vuonna enää 9 %. Siitä huolimatta myös öljy- ja kaasuteollisuuteen tehtyjen investointien keskimääräinen kasvu on viime vuosina ollut selvästi aiempia vuosia nopeampaa.

Ulkomaiset investoinnit ja rahoitus ovat tyrehtyneet 

Investointien rahoituksessa budjettivarojen osuus nousi selvästi vuosina 2022–2023. Sitä vastoin viime vuonna suoran budjettirahoituksen osuus investoinneissa supistui jälleen ja oli enää 17 %. Etenkin yritysten omien varojen osuus investointien rahoittamisessa kasvoi viime vuonna ja oli 57 % eli korkeimmillaan koko 2000-luvulla. Myös pankkiluottojen osuus kasvoi ja palasi hyökkäyssotaa edeltävien vuosien tasolle 11 prosenttiin.

Omistuspohjan mukaan tarkasteltuna julkisen sektorin osuus investoinneista oli viime vuonna noin neljännes. Käytännössä valtion epäsuorasti omistamien tai valtioon tiukasti kytkeytyvien yritysten osuus investoinneista on todennäköisesti huomattavasti suurempi. Erilaisten omistusjärjestelyjen vuoksi monet valtionyhtiöiden omistamat yritykset tilastoidaan yksityisiksi yrityksiksi.

Forbesin laatiman vuotta 2023 koskevan selvityksen pohjalta pelkästään viisi suurinta investoijaa kattoivat lähes 20 % kaikista investoinneista ja niistä kaikki ovat suorasti tai epäsuorasti valtion omistuksessa. Suurimmat investoijat olivat kaasujätti Gazprom, öljy-yhtiö Rosneft, valtion rautatieyhtiö RZD, ydinvoimaan keskittynyt valtionyhtiö Atomenergoprom ja valtion sähköverkkoyhtiö Rosseti. Lisäksi valtio tukee joitakin suuria investointiprojekteja myös budjetin ulkopuolisella rahoituksella, kuten Kansallisen hyvinvointirahaston varoilla. Näitä varoja on myönnetty mm. Baltiskij himitsheskij kompleksin ja Amurskij gazohimitsheskij kompleksin rahoittamiseen.

Ulkomaisten yritysten ja rahoittajien osuus investoinneissa on sulanut viime vuosina olemattomiin. Vuonna 2024 ulkomaisten pankkiluottojen ja suorien ulkomaisten sijoitusten osuus investointien rahoituksessa oli vain 0,02 %.   Investointeja tehneistä yrityksistä ulkomaisessa omistuksessa olevien yritysten osuus oli vain 1,5 %. Edellisen kerran ulkomaisten yritysten osuus on ollut yhtä pieni vuonna 2000.

Investointien kasvu on ollut nopeaa etenkin Volgan ja Kaukoidän federaatiopiireissä

Alueellisesti tarkasteltuna investointien kasvu on viime vuosina ollut nopeaa etenkin Volgan federaatiopiirissä, jossa on paljon sotateollisuutta sekä Kaukoidän federaatiopiirissä pitkälti raaka-aineisiin liittyvien investointiprojektien vuoksi. Investointikehitys on ollut selvästi vaimeampaa perinteisesti tärkeimmillä Keskisen Venäjän alueilla (ml. Moskova) ja Uralin federaatiopiirin energiantuotantoalueilla (etenkin maakaasun tuotantoon keskittyneellä Jamalin-Nenetsian niemimaalla) sekä useimmilla Luoteis-Venäjän alueilla.

Luoteis-Venäjällä poikkeus on kuitenkin Leningradin alue. Se on yksi alueista, joissa investoinnit ovat kasvaneet kaikkein nopeimmin viime vuosina. Muita suurimpia yksittäisiä alueita, joissa investointien kasvu on ollut erityisen nopeaa, ovat mm. Habarovskin ja Amurin alueet Kaukoidässä sekä Tatarstanin ja Sverdlovskin alueet Volgan federaatiopiirissä. Investoinnit ovat kasvaneet erittäin nopeasti myös muutamissa pienissä Siperian ja Kaukoidän tasavalloissa, joissa on sotateollisuutta (esim. Tuva ja Burjatia). Sitä vastoin eteläisessä Ingushian tasavallassa investoinnit ovat jopa supistuneet viime vuosina. Kasvu on ollut vaimeaa myös monilla Luoteis-Venäjän alueilla mm. metsäteollisuuden ongelmien vuoksi (esim. Komi ja Karjala).    

Investointien kasvun odotetaan hidastuvan tänä vuonna

Investointien kasvu hidastui selvästi jo viime vuoden lopulla. Venäjän keskuspankin tuorein huhtikuun yrityskysely viittaa siihen, että tämän vuoden alussa kasvu on hidastunut edelleen. Yritykset ennakoivat samankaltaisen investointikehityksen jatkuvan myös tulevina kuukausina. Etenkin rakentamisen ja autokaupan yritykset odottavat kuitenkin investointikehityksensä vielä heikkenevän.  

Tämän vuoden investointinäkymiä heikentävät monet tekijät. Yritysten voitot ovat vähentyneet ja lainarahoituksen korot nousseet. Yritysten kustannukset ovat kasvaneet palkkojen ja materiaalikustannusten noustua nopeasti. Myös yritysten verotaakka on kasvanut etenkin tämän vuoden alussa voimaan tulleen voittoveron korotuksen vuoksi. Lisäksi liiketoimintaympäristö on heikentynyt entisestään valtion puuttuessa talouteen entistä voimakkaammin ja esim. yritysten haltuunotot ovat lisääntyneet. Keskuspankin huhtikuun yrityskyselyssä yritykset mainitsivat aiempaa huomattavasti useammin myös talouskehitykseen liittyvän epävarmuuden hillitsevän investointeja.

Venäjän keskuspankki odottaa investointien kasvun hidastuvan huomattavasti ja arvioi helmikuussa julkaistussa ennusteessaan investointien kasvavan 0–2 % tänä ja ensi vuonna. Kansainvälisten ennustajien näkemyksiä kokoavassa Consensus Economicsin tuoreimmassa huhtikuun raportissa investointien kasvuennusteiden keskiarvo on 2,7 % tälle vuodelle ja 1,7 % ensi vuodelle.   

Investointien kasvu Venäjällä on tasaantunut ja yritykset odottavat tänä vuonna aiempaa vaimeampaa kasvua

Huom. Sarjat kausitasoitettuja.

Lähteet: Rosstat, Venäjän keskuspankki, BOFIT.