Kauppasota iskee Kiinan talouskasvuun

Monet toimijat ovat tehneet mallintamisharjoituksia tullien vaikutuksista talouskasvuun. Tullit ovat kuitenkin eläneet voimakkaasti viime viikkoina, eikä moniakaan laskelmia ole vielä ehditty päivittää. Silti laskelmien mukaan tullit tulevat hidastamaan Yhdysvaltojen ja Kiinan talouskasvua merkittävästi. Yleisesti voidaan todeta, että mitä korkeammat ja laajempaan maajoukkoon kohdistuvat tullit sekä pitempään jatkuva epävarmuus sitä enemmän talouskasvu kärsii.

Amerikkalainen The Budget Lab at Yale päivitti 10.4. laskelmiaan Yhdysvaltojen ja Kiinan tullinokittelulle ja oletuksella, että vastavuoroiset tullit jäävät 10 prosenttiin kolmen kuukauden lykkäyksen jälkeenkin. Kansainvälisen kaupan GTAP mallilla tehtyjen ajojen mukaan pitkässä juoksussa tullit leikkaavat sekä Kiinan että Yhdysvaltojen talouskasvusta yhteensä 0,6 prosenttiyksikköä, kun taas vaikutukset Eurooppaan jäävät vähäisiksi. Kiel Instituutti päivitti 3.4. KITE-mallillaan tekemiä laskelmia vastavuoroisten tullien vaikutuksista. Laskelmissa tullikorotukset hidastavat 12 kuukauden kuluessa Kiinan talouskasvua 0,6 prosenttiyksikköä, Yhdysvaltojen 1,7 prosenttiyksikköä ja EU:n 0,2 prosenttiyksikköä. Näissä kummassakaan mallissa ei pystytä huomioimaan merkittävästi lisääntynyttä epävarmuutta. Suomen Pankin maaliskuussa julkaisemien GIMF-mallilla tehtyjen laskelmien mukaan tullien ohella myös kasvanut epävarmuus vaikuttaa voimakkaasti talouskehitykseen, sillä se iskee investointeihin ja yritysrahoituksen riskilisiin. IMF:n jo syksyllä julkaisemissa laskelmissa (WEO, Box 1.2) oletettiin Yhdysvaltojen, Kiinan ja EU:n asettavan 10 prosentin pysyvät tullit toisilleen ja Yhdysvaltojen myös muulle maailmalle. IMF:n GIMF-mallilla tehtyjen laskelmien mukaan nämä laajat 10 prosentin tullit leikkaisivat kaikkien talouksien talouskasvusta 0,4 prosenttiyksikköä pitkässä juoksussa.

Kiinalaispäättäjille tilanne on vaikea, sillä viime aikoina vahva vienti on ollut talouskasvun moottori. Viime vuoden kolmannesta neljänneksestä lähtien nettovienti on kattanut 40 % koko BKT:n kasvusta, mikä on Kiinallekin poikkeuksellisen korkea osuus. Samalla Yhdysvallat on Kiinan tärkein perimmäinen vientimarkkina. Tavaraviennistä noin 15 % suuntautuu Yhdysvaltoihin, mutta tavaraa virtaa Kiinasta Yhdysvaltoihin myös kolmansien maiden kautta, jolloin Yhdysvaltojen merkitys perimmäisenä vientimarkkinana on tavarakaupan tullitilastoja suurempi. Esimerkiksi OECD:n arvonlisäkaupan tilastojen mukaan Kiinasta ulkomaille viedystä arvonlisästä kulutettiin Yhdysvalloissa noin 20 % vuonna 2020 ja Yhdysvaltojen kulutuksen osuus kaikesta Kiinassa tuotetusta arvonlisästä oli 3 %. Kauppasodan uusien käänteiden odotetaan supistavan Kiinan ja Yhdysvaltojen välistä kauppaa voimakkaasti. Kun vientisektori työllistää Kiinassa yhteensä yli 100 miljoonaa ihmistä ja Yhdysvallat kattaa viidesosan perimmäisestä viennistä, karkeasti arvioituna kaupan katkeaminen kokonaan uhkaisi noin 20 miljoonaa työpaikkaa Kiinassa.

Kiinalaista arvonlisää kulutetaan ulkomailla eniten Yhdysvalloissa, %-osuus vuonna 2020

Lähteet: OECD TiVA ja BOFIT.