BOFIT Viikkokatsaus 16/2025
Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasota nostaa kansainvälisen kaupan ja tuotantoketjujen epävarmuuden ennennäkemättömille tasoille
Presidentti Donald Trumpin "Liberation Day"-tullit (BOFIT Viikkokatsaus 14/2025) ehtivät olla voimassa vain tunteja, kun hallinto perääntyi useimpien maiden kohdalla 10 % ylittävien tullien kanssa antaen 90 päivää aikaa uusille kauppaneuvotteluille. Kiinalle tätä poikkeusta ei kuitenkaan suotu, vaan Kiinan ja Yhdysvaltain tullinokittelu kiihtyi täysille kierroksille. Tällä hetkellä kumuloituneet kahdenkeskiset tullitasot ovatkin huimat 125 % Kiinalta ja 145 % Yhdysvalloilta. Kiinan hallinto onkin ilmaissut, ettei se enää nosta tulleja, sillä sen mukaan jo nykyinen taso käytännössä lopettaa tuonnin Yhdysvalloista. Kauppapoliittista epävarmuutta mittaava Trade Policy Uncertainty -indeksi on noussut ennätyslukemiin, pisteluvun noustua yli 1800 kauppasodan kiihtyessä. Trumpin ensimmäisellä presidenttikaudella pisteluku kävi korkeimmillaan reilussa 600.
Yhdysvaltojen kauppapoliittinen epävarmuusindeksi on ennätyslukemissa
Lähteet: Matteo Iacoviello, Macrobond ja BOFIT.
Perjantaina 11. huhtikuuta Yhdysvaltain hallinto ilmoitti rajaavansa matkapuhelimet sekä muita elektroniikkatuotteita Kiina-tulliensa ulkopuolelle, mutta jo sunnuntaina tämä poikkeus ilmoitettiin väliaikaiseksi. Kauppaministeri Howard Lutnickin mukaan elektroniikkatuotteet tulevat sisältymään "kuukauden tai kahden sisällä" asetettaviin puolijohdetulleihin. Väliaikaisuudestaan huolimatta poikkeus tulee huojennuksena esimerkiksi Applelle, joka valmistaa edelleen arvioiden mukaan yli 80 % tuotteistaan Kiinassa. Tiistaina 15.4. Kiina komensi lentoyhtiöitään keskeyttämään lentokoneiden hankinnat amerikkalaiselta Boeingilta. Jo aiemmin Yhdysvallat päätti poistaa vähäarvoisten (alle 800 $) tuotteiden tuonnin tullivapauden kiinalaistuotteilta. Määräys astuu voimaan toukokuun 2. päivä.
Yhdysvaltain hallinto on ilmaissut olevansa valmis neuvottelemaan, mikäli Kiina tulisi aloitteellisesti neuvottelupöytään. On kuitenkin epäselvää, miten halukas Kiinan hallinto on ojentamaan kättään Tyynenmeren yli. Tämänhetkinen tilanne luokin äärimmäistä epävarmuutta erityisesti Kiinan viennille sekä kansainvälisille tuotantoketjuille. Vaikka tullitasoja saataisiinkin laskettua merkittävästi, kaupan esteet lisäävät painetta viedä Kiinan teollisuuden ylikapasiteettia muille markkinoille. Käytännössä tämä tarkoittaisi muun muassa Eurooppaa ja Kanadaa, sillä muun maailman elintaso ja talouden koko eivät riitä Yhdysvaltain viennin paikkaamiseen.
On myös todennäköistä, että tuotantoketjut hajautuvat entisestään. IMF:n tekemien laskelmien mukaan Trumpin ensimmäisellä kaudella jo 10–25 % tullit Kiinalle siirsivät lopputuotantoa merkittävästi Vietnamiin. Toisaalta kolmeksi kuukaudeksi lykätyt ”Liberation Day” -tullit ovat korkeita monille Aasian maille ml. Vietnamille. Viime vuosina myös esimerkiksi Apple on siirtänyt tuotantoaan Intiaan tuotantoketjujaan monipuolistaakseen. Presidentti Trumpin neuvonantaja Pete Navarro onkin vaatinut esimerkiksi Vietnamia ja Meksikoa estämään Kiina-tullien kierron maidensa kautta. Yhdysvallat onkin aloittanut viralliset neuvottelut Vietnamin kanssa, ja irtikytkentä Kiinasta lienee Washingtonin vaatimuslistalla vastineena matalammista tulleista.