Kiinan talouskasvu oli yllättävän pirteää vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Maan bruttokansantuote kasvoi tilastoviraston mukaan tammi-maaliskuussa 5,4 % vuodentakaisesta. Virallisesta kasvusta 2,8 prosenttiyksikköä tuli kulutuskasvusta, 0,5 investointien kasvusta ja 2,1 nettoviennistä. BOFITin vaihtoehtoisen laskelman mukaan todellinen talouskasvu jäi jonkin verran virallisesti ilmoitettua kasvua hitaammaksi ja oli tammi-maaliskuussa arviolta keskimäärin 4,2 %. Kauppasodan kärjistyminen Yhdysvaltojen kanssa kuitenkin varjostaa loppuvuoden kasvunäkymiä (ks. Viikkokatsaus 16/2025).

Nettovienti on tukenut BKT:n kasvua virallisissa tilastoissa

Lähteet: Kiinan tilastovirasto, CEIC ja BOFIT.

Maaliskuussa kasvun piristyminen oli laaja-alaista. Teollisuustuotannon kasvu kiihtyi lähes 8 prosenttiin vuotta aiemmasta ja vähittäiskaupan kasvu arviolta noin kuuteen prosenttiin. Viime maaliskuussa aloitettu ja tänä vuonna laajennettu kestokulutustavaroiden vaihtoa tukeva ohjelma piristi vähittäiskaupan myyntiä. Valtion tukea saa ohjelmassa tiettyjen kodinkoneiden, elektronisten laitteiden tai autojen ostoon. Maaliskuussa kodinelektroniikan myynnin arvo kasvoi 35 % vuodentakaisesta ja kommunikaatiovälineiden 29 %. Myös autokauppa kääntyi maaliskuussa kasvuun (+6 %).

Myös investoinnit kasvoivat alkuvuonna selvästi. Tilastoviraston mukaan investointien nimellinen vuosikasvu ylsi tammi-maaliskuussa yli 4 prosenttiin, vaikka rakennusinvestoinnit supistuivat 10 %. Investoinnit valmistavaan teollisuuteen kasvoivat nimellisesti 9 % vuodentakaisesta ja investoinnit ilman rakentamista kokonaisuudessaan reilut 8 %.

Asuntokaupan supistuminen jatkuu, mutta sen vauhti näyttää hieman hidastuneen. Tammi-maaliskuussa kiinteistöjä myytiin pinta-alalla mitaten 4 % vuodentakaista vähemmän (juaneissa mitattuna –3 %). Asuntojen hinnat ovat tilastoviraston virallisissa tilastoissa kääntyneet jo kasvuun maan suurimmissa kaupungeissa (Peking, Shanghai ja Shenzhen). Silti asuntojen hinta jälkimarkkinoilla oli maan 70 suuressa kaupungissa keskimäärin maaliskuussa yhä aiempaa matalampi (-7 % vuodentakaisesta ja -17 % vuoden 2021 hintahuipusta).

Viennin hyvä veto jatkui vielä maaliskuussa. Viennin arvo kasvoi dollareissa mitattuna 12 % vuodentakaisesta (juaneissa +13 %). Tuonnin arvo sen sijaan laski. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä viennin arvo kasvoi 6 % vuodentakaisesta ja vienti mm. Yhdysvaltoihin kasvoi yhä (+5 %). Viennin määrän kasvu voi olla tätäkin nopeampaa, mutta tietoja ei ole vielä saatavilla maaliskuulle. Tammi-helmikuussa vientimäärä kasvoi sen arvoa nopeammin.

Tuotannon nopea kasvu ja suhteellisen heikko kotimainen kysyntä ovat painaneet hinnat laskuun. Virallisissa tilastoissa nimellinen BKT:n kasvu jäi myös vuoden ensimmäisellä neljänneksellä reaalista kasvua hitaammaksi ja implisiittinen BKT-deflaattori oli -0,8 %. Kuluttajahinnat laskivat maaliskuussa 0,1 % ja tuottajahinnat 2,5 %.

Rahapolitiikkaa ei ole kevennetty sitten viime syksyn, vaikka hintojen lasku ja lainanannon hidastuminen puoltaisivat tätä. Maaliskuussa pankkilainakanta kasvoi 6,9 % (helmikuussa 6,8 %) ja keskuspankin tilastoima kokonaisrahoituskanta (AFRE) 8,4 % (helmikuussa 8,2 %). Maaliskuun lopussa kokonaisrahoituskanta oli 310 % BKT:stä. Laajaa rahapolitiikan keventämistä rajoittaa pelko pääoman ulosvirran kiihtymisestä ja juanin hallitsemattomasta heikkenemisestä. Viime vuoden loppuun verrattuna juan on heikentynyt dollaria vastaan 1 % ja nimellisellä efektiivisellä valuuttakurssilla mitaten 3 %.

Reaalisia vuosimuutoksia ja kuluttajahinnat, %

Lähteet: Kiinan tilastovirasto, Kiinan tulli, WTO, CEIC ja BOFIT.