Venäjän kasvu hidastuu ja öljyn hinnan lasku lisää riskejä

Talouskasvu on hidastunut alkuvuonna 

Venäjän tuotannon kasvu on hidastunut alkuvuonna. Talousministeriön arvion mukaan BKT kasvoi tammi-helmikuussa noin 2 % vuotta aiemmasta. Helmikuussa vuosikasvu painui alle prosenttiin, mutta se johtui osin pohjavaikutuksesta, kun viime vuoden helmikuussa työpäiviä oli yksi enemmän.  

Rosstat julkaisee teollisuustuotannosta kausitasoitettuja ja työpäivien suhteen korjattuja tilastoja. Niiden mukaan kaivannaisteollisuuden tuotanto on tänä vuonna kääntynyt laskuun ja lasku kiihtyi helmikuussa. Vuotta aiempaan verrattuna kaivannaisteollisuuden tuotanto supistui 5 %. Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi, että Venäjän öljyntuotanto supistui tammi-helmikuussa 2 % vuotta aiemmasta. Rosstatin mukaan myös jalostusteollisuuden tuotanto on tasaantunut joulukuun huipun jälkeen.   

Kulutuksen kasvu näyttää tyrehtyneen. Vähittäiskaupan myynnin määrä on pysynyt muuttumattomana jo lähes vuoden. EAB:n tilastoima uusien autojen myynnin määrä sitä vastoin on vähentynyt jyrkästi viime kuukausina. Palkkojen nousu on jatkunut vielä ripeänä, kun työvoimasta on edelleen pulaa. Nopea inflaatio on kuitenkin syönyt palkkojen ostovoimaa. Kuluttajahinnat ovat alkuvuonna nousseet 10 % vuotta aiemmasta.

Kokonaistuotannon kasvua on alkuvuonna tukenut rakentaminen. Rakentamisen kasvu on tänä vuonna kiihtynyt huomattavasti, tammi-helmikuussa kasvua kertyi 10 % vuotta aiemmasta. Asuinrakentaminen kasvoi helmikuussa jopa 23 % vuotta aiemmasta.

Venäjän tuotannon kasvu on hidastunut alkuvuonna

Lähteet: CEIC/Venäjän talousministeriö, BOFIT. 

Budjettimenojen kasvu on tasaantunut alkuvuoden piikin jälkeen

Venäjän finanssiministeriön ennakkotietojen mukaan federaatiobudjetin tulot kasvoivat tammi-maaliskuussa 4 % vuotta aiemmasta. Öljy- ja kaasutulot supistuivat ministeriön mukaan 10 % matalamman öljyn hinnan ja veronmaksujen ajoituksen vuoksi. Muita tuloja taas kertyi 11 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Öljy- ja kaasutulojen osuus koko federaatiobudjetin tuloista oli noin 30 %.

Federaatiobudjetin menot olivat tammi-maaliskuussa 25 % suuremmat kuin vuotta aiemmin. Menoja lisättiin rajusti etenkin tammikuussa, sittemmin menokehitys on tasaantunut. Menojen nopean kasvun vuoksi federaatiobudjetin alijäämä on alkuvuonna revennyt huomattavan suureksi. Alijäämää kertyi tammi-maaliskuussa 2 200 mrd. ruplaa (1 % BKT:stä) eli huomattavasti enemmän kuin koko tälle vuodelle on suunniteltu. Finanssiministeriön mukaan suuri alijäämä heijastaa menojen etupainotteisuutta ja tulee tasaantumaan vähitellen vuoden edetessä.

Inflaatiopaineet edelleen koholla 

Venäjän keskuspankki piti maaliskuun korkokokouksessaan avainkoron edelleen ennallaan 21 prosentissa. Keskuspankki arvioi inflaatiopaineiden olevan yhä korkeita, mutta hellittäneen hieman viime viikkoina, kun talouden kasvu on hidastunut ja rupla on vahvistunut.

Kotimaisen kysynnän kasvu on hidastunut sekä investoinneissa että yksityisessä kulutuksessa. Kyselytulosten mukaan yritykset keskittyvät lähinnä keskeneräisten investointiprojektien loppuunsaattamiseen. Uusia investointeja hillitsee etenkin materiaalien ja tuotantovälineiden hinnannousu. Kotitalouksien luottojen kasvun hiipuminen taas on heikentänyt mm. autojen ja elektroniikan myyntilukuja.  

Keskuspankki näkee kuitenkin inflaatioriskien olevan edelleen korkeita ja arvioi saavuttavansa 4 prosentin inflaatiotavoitteensa vasta vuonna 2026. Ennakoiva viestintä oli aiempaa pehmeämpää, mutta keskuspankki totesi voivansa tarkastella koronnoston mahdollisuutta myös tulevissa kokouksissaan.   

Yhdysvaltojen tulleista maailmantaloudelle aiheutuvat ongelmat tuovat riskejä myös Venäjän talouskehitykseen

Yhdysvaltojen viime viikkoina käyttöön ottamien uusien tullien on arvioitu hidastavan huomattavasti maailmantalouden kasvua. Tulleista Venäjälle aiheutuvat suorat vaikutukset ovat pieniä. Venäjä ja Yhdysvallat eivät ole aiemminkaan olleet merkittäviä kauppakumppaneita, ja Venäjälle hyökkäyssodan vuoksi asetetut talouspakotteet ovat tyrehdyttäneet kaupan lähes täysin viime vuosina. Tulleista aiheutuu kuitenkin riskejä myös Venäjän talouskehitykselle etenkin raaka-ainemarkkinoiden ja Kiinan kautta.

Öljyn hinta on laskenut jyrkästi viime päivinä maailmanmarkkinoilla ja venäläisen öljyn keskimääräinen vientihinta on painunut jo alle 60 dollariin tynnyriltä. Venäjän tämän vuoden budjetti on laadittu noin 70 dollarin öljyn hinnan pohjalta. Budjettikehikon mukaan hinnan jäädessä 60 dollariin tynnyriltä Venäjän budjettitulot olisivat noin 1 800 mrd. ruplaa suunniteltua pienemmät. Samalla valtiontalouden alijäämä kaksinkertaistuisi ja olisi noin 3 500 mrd. ruplaa eli samaa luokkaa kuin viime vuosina. Venäjällä tuskin olisi kuitenkaan suuria vaikeuksia rahoittaa suurempaakaan budjettialijäämää ainakaan tänä vuonna. Valtio aikoo ottaa lisää lainaa kotimarkkinoilta ja Venäjällä on vielä varoja öljyrahastossaan. Rahaston likvidien varojen arvo oli maaliskuun lopussa noin 3 300 mrd. ruplaa.