Kiina kasvattaa merkitystään Suomen tavaroiden tuontimaana

Kiinan vientiteollisuuden menestys ja maailmanmarkkinaosuuden kasvu näkyy myös Suomen Kiinan-tuonnin lisääntymisenä. Tullin ennakkotietojen mukaan Suomen tavaratuonnin arvo Kiinasta kasvoi viime vuonna 3 %, kun koko tuonnin arvo laski 3 %. Kiina on Suomen kolmanneksi tärkein tuontimaa Saksan ja Ruotsin jälkeen 10 % osuudella. Suomen tavaratuonnin arvo Kiinasta oli viime vuonna 7,4 mrd. euroa, -viennin 3,5 mrd. euroa ja -vaje 3,9 mrd. euroa. Tullin tilastoimassa tavarakaupassa Suomella on suurin alijäämä Kiinan kanssa.

Myös vientimaana Kiina kasvatti hieman merkitystään, sillä Kiinan-viennin arvo (-1 %) laski vähemmän kuin koko viennin (-5 %). Kiina on Suomen 5. suurin tavaroiden vientimaa 5 % osuudella. Suomen tavaraviennistä Kiinaan sellu kattoi 30 %, koneet ja mekaaniset laitteet 21 %, elektroniset laitteet 10 %, nikkelimalmi 9 % sekä mittaus ja tarkistuslaitteet 8 %. Sellun viennin määrä laski 16 % ja arvo 14 % edellisvuodesta. Nikkelimalmin viennin arvo ja määrä kolminkertaistui edellisvuodesta. Meijerituotteiden vienti kattoi 2 % Suomen tavaraviennin arvosta Kiinaan.

Suomeen tuotiin Kiinasta viime vuonna ennen kaikkea elektronisia laitteita (40 % tuonnin arvosta) sekä koneita ja mekaanisia laitteita (18 %). Molemmissa ryhmissä tuonnin arvo kasvoi yli 10 %. Elektroniikan merkittävimpiä tuontieriä olivat sähköakut (12 % koko tavaratuonnista) ja älypuhelimet (11 %) sekä koneiden ja laitteiden eristä tietokoneet (8 %). Vaatteet ja jalkineet kattoivat 8 % tuonnista ja niiden tuonnin arvo pysyi edellisvuoden tasolla. Henkilöautojen tuonti kasvoi selvästi (tuonnin arvo +52 % edellisvuodesta) ja kattoi 3 % Suomen Kiinan-tuonnista.

Maksutaseessa Suomen tavaravienti Kiinaan on Tullin tilastoimaa suurempaa ja tuonti Kiinasta pienempää, mikä tarkoittaa, että maksutaseen mukainen tavarakaupan alijäämä Kiinan kanssa on Tullin tilastoimaa pienempi (1,8 mrd. euroa viime vuonna). Viennin korkeampaa arvoa selittää mm. tehtaaton tuotanto, jossa suomalaisyritysten ulkomailla tuottamien tavaroiden myyntien marginaali (myyntien ja ostojen erotus) kirjataan Suomen vienniksi ja tuonnin pienempää arvoa se, että maksutaseessa ei huomioida mm. tuontiin sisältyviä rahtikustannuksia. Maksutaseen mukainen ulkomaankauppa sisältää myös palvelut, jotka huomioiden Suomen ulkomaankaupan vaje Kiinan kanssa supistui viime vuonna entisestään, mikä selittyi osin kertaluontoisilla erillä. Tilastokeskuksen tilastoima alustava maksutaseen mukainen tavara- ja palveluvienti Kiinaan oli viime vuonna 6,6 mrd. euroa ja tuonti 7,7 mrd. euroa (vaje 1,1 mrd. euroa).

Palvelukauppa Kiinan kanssa oli Suomelle selvästi ylijäämäistä vuoden ensimmäiselle neljännekselle ajoittuneen merkittävän lisäyksen johdosta. Yksityiskohtaisempia palvelukaupan tilastoja ei vielä ole saatavilla, mutta kasvu selittyy kaikella todennäköisyydellä Nokian pääsyllä sopuun kiinalaisten puhelinvalmistajien Oppon ja Vivon kanssa 5G-patenttien ristiinlisensointisopimuksista, jossa suorittamatta jääneitä maksuja maksettiin takautuvasti. Suomen palveluviennin arvo Kiinaan kasvoi viime vuonna poikkeuksellisesti 68 % 1,8 mrd. euroon ja kattoi 28 % koko viennistä. Palveluiden tuonnin arvo Kiinasta laski viime vuonna 9 % 1,1 mrd. euroon. Palvelut kattoivat 15 % koko tuonnista. Matkailuvienti Kiinaan ei ole vielä palautunut koronapandemiaa edeltäneelle tasolle. Vuonna 2023 matkailupalvelut (kiinalaisten matkailijoiden kulutus Suomessa) kattoivat 11 % Suomen palveluviennistä Kiinaan, kun ennen pandemiaa osuus oli noin viidennes. Tilastokeskuksen tilastoimat ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymiset Suomessa olivat viime vuonna alle puolet vuoden 2019 huipusta ja kiinalaisten matkailijoiden osuus kaikista ulkomaalaisista yöpyjistä 3 % (5 % vuonna 2019).

Suomen tavarakaupan alijäämä Kiinan kanssa on maksutaseessa supistunut ja palvelukauppa kääntyi viime vuonna ylijäämäiseksi

Lähteet: Tilastokeskus, Macrobond ja BOFIT.