Pankkiluototuksen kasvu jatkui viime vuonna voimakkaana Venäjällä

Yritysluotot ovat kasvaneet ulkomaisen rahoituksen tyrehtymisen ja tukiohjelmien seurauksena

Yrityslainakanta oli vuoden 2024 lopussa noin 87 800 mrd. ruplaa eli 20 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Valuuttakurssimuutoksilla korjattu muutos oli hieman tätä pienempi, 18 %. Yrityslainakannan nopea kasvu on jatkunut syksystä 2022 lähtien, ja erityisen nopeaa yritysluototuksen kasvu oli vuoden 2023. Viime vuonna kasvuvauhti tasaantui ja oli noin 20 % liki koko vuoden.

Vuosina 2023–2024 yrityslainakanta kasvoi nimellisesti noin 50 % eli liki 30 000 mrd. ruplaa (300 mrd. euroa). Yhtenä syynä lainanannon nopean kasvun taustalla on ulkomaisten rahoitusmahdollisuuksien tyrehtyminen. Vuoden 2022 puolivälistä viime vuoden loppuun yritysten ulkomainen velka supistui liki 122 mrd. dollarilla. Ulkomaista velkaa on lyhennetty sekä yritysten kassavirralla että kotimaisilla pankkiluotoilla. Myös kotimaista velkaa on muutettu ruplamääräiseksi, minkä seurauksena valuutta nopeasti. Vuoden 2022 alussa osuus oli 30 %, mutta viime vuoden lopussa valuuttamääräisiä lainoja oli enää 14 prosenttia yrityslainakannasta.

Pankkien lainanantoa ovat vauhdittaneet myös julkisten hankintojen luoma kysynnän kasvu sekä varsin avokätiset valtion tukiohjelmat. Erillisiä korkotuettujen luottojen ohjelmia on tarjolla esimerkiksi pienille ja keskisuurille yrityksille ja monille tehdasteollisuuden aloille. Erityisen nopeasti on kasvanut lainananto suoraan sotaa tukeville aloille (sotateollisuus ja eräät tutkimusalat), mutta näiden osuus koko lainakannasta on pieni, hieman alle 10 %. Venäjän keskuspankki on jo hyvän aikaa varoittanut tuetun luottokannan nopean kasvun voimistavan inflaatiota ja kasaavan mahdollisia luottoriskejä pankkisektorille.

Keskuspankki nosti lokakuun lopussa ohjauskorkonsa 21 prosenttiin hillitäkseen inflaation ja lainanannon kasvua. Koronnosto välittyy lainakorkoihin hitaasti, sillä suuri osa markkinaehtoisestakin lainakannasta on kiinteäkorkoista. Vaihtuvakorkoisten lainojen osuus uusista luotoista on tosin kolmessa vuodessa kasvanut noin 30 prosentista lähelle 60 prosenttia. Marraskuussa alle vuoden mittaisten ruplamääräisten yrityslainojen keskikorko oli ohjauskorkoa korkeampi (22,8 %), yli vuoden mittaisten merkittävästi tätä pienempi (15,7 %). Pankkien välinen yön yli- korko (RUONIA) on pääsääntöisesti pysynyt alle ohjauskoron tason, mikä kertonee runsaasta likviditeetistä pankkien välillä.

Yrityslainakanta on kasvanut nopeasti myös suhteessa talouden kokoon. Lainakanta oli vuoden 2024 lopulla 44 % suhteessa arvioituun bruttokansantuotteeseen, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2023 lopulla.

Venäjän yritysluottokanta on kasvanut nopeasti 2020–2024

Lähde: Venäjän keskuspankki, BOFIT.

Kotitalouksien lainakannan kasvu hidastui viime vuoden lopulla selvästi

Kasvun hidastuminen selittyy pitkälti heinäkuussa 2024 voimaan tulleista muutoksista asuntoluottojen tukiohjelmissa. Ohjelmien ehtoja tiukennettiin ja korkotukea pienennettiin, minkä seurauksena asuntoluottojen vuosikasvu hidastui alkuvuoden 30 prosentista loppuvuoden 10 prosenttiin.  Kaikkiaan vuonna 2024 myönnettiin 4 900 mrd. ruplan edestä uusia asuntoluottoja, mikä oli 40 % vähemmän kuin edellisvuonna. Markkinaehtoisten asuntolainojen markkinat ovat hyvin pienet, viime vuonna myönnetyistä asuntoluotoista 80 % oli tuettuja. Joulukuussa 2024 asuntoluottojen keskikorko oli 8,5 %.

Asuntoluottojen osuus kotitalouksien koko lainakannasta on hieman yli puolet. Myös muiden kotitalousluottojen, eli lähinnä autolainojen ja kulutusluottojen, nopea kasvu hidastui vuoden 2024 lopulla. Kulutusluottojen kasvua hillitsi sekä korkotason nousu että viime syksyllä kiristyneet kulutusluottoihin kohdistuneet makrovakausmääräykset. Autolainojen nopea kasvu loppui lokakuun alussa, jolloin autojen hinnat nousivat kierrätysmaksun noustessa.

Lainakannan nopea kasvu on pääosin rahoitettu yleisötalletusten nopealla kasvulla. Etenkin kotitalouksien pankeissa olevat varat ovat kasvaneet nopeasti, vuoden 2024 aikana talletuskanta kasvoi 26 % nimellispalkkojen ja talletuskorkojen noustessa. Kaikkiaan pankkisektorin yleisöltä keräämät talletukset ja muut varat ovat hieman suuremmat kuin pankkisektorin yhteenlaskettu lainakanta.

Lainakantojen vuosikasvu on ollut hyvin nopeaa vuoden 2022 puolivälistä alkaen

Lähde: Venäjän keskuspankki, BOFIT. Nimellinen lainakanta ilman valuuttakurssikorjauksia tai asuntoluottojen arvopaperistamista.