Kiinan vienti veti vahvasti viime vuonna; fossiiliset polttoaineet merkittävä osa tuontia

Kiinan tullin mukaan tavaraviennin dollariarvo kasvoi 6 % ja ylsi uuteen ennätykseen 3 580 mrd. dollariin. Viennin volyymi kasvoi vielä viennin arvoakin nopeammin, sillä vientihinnat keskimäärin laskivat edeltäneestä vuodesta. Hintoja ovat painaneet teollisuuden voimakkaat investoinnit tuotantokapasiteettiin, vaimea kotimainen kysyntä ja heikko juanin valuuttakurssi. Tavaroiden ohella myös palveluiden vienti kasvoi vahvasti ja se tulee tammi-marraskuun tilastojen perusteella myös rikkomaan aiemman ennätyksen (366 mrd. dollaria). Tuonnin kasvu jäi sen sijaan vaimeaksi Kiinan heikon kotimaisen taloustilanteen painamana. Tavaroita tuotiin 2 590 mrd. dollaria, mikä oli prosentin enemmän kuin 2023. Palvelutuonti saavuttanee 600 mrd. dollarin rajapyykin. Vahva viennin ja vaimea tuonnin kasvu nostivat tullin tilastoissa tavarakaupan ylijäämän lähes 1 000 mrd. dollariin. Maksutaseessa tavaroiden ja palvelujen kaupan ylijäämä tulee olemaan tuntuvasti pienempi palvelukaupan alijäämän ja tilastointierojen vuoksi.

Dollareissa mitattuna tavaravienti veti etenkin Kaakkois-Aasian ASEAN-maihin (+12 %), joka oli Kiinan suurin vientikohde viime vuonna. Toisaalta osa ASEANiin viedystä tavarasta jatkojalostetaan ja viedään eteenpäin. Kiinan tärkeimmät perimmäiset vientimarkkinat löytyvät edelleen Yhdysvalloista ja EU:sta. Kiinan suora vienti Yhdysvaloihin kasvoi 5 % kiihtyen vuoden lopulla presidentti Donald Trumpin ilmoitettua aikovansa asettaa lisää tulleja kiinalaistuotteille. Vienti EU:in kasvoi 3 %, Latinalaiseen Amerikkaan 13 %, Taiwanille 10 % ja Venäjälle 4 %, mutta vienti Japaniin, Koreaan ja Australiaan supistui muutaman prosentin. Kiinan tavaraviennistä noin 55 % oli viime vuonna koneita ja laitteita, mistä nopeasti kasvoivat etenkin laivojen vienti (57 %), mikropiirit (17 %), ajoneuvot (16 %) ja kodinkoneet (14 %).

Tavaratuonnin puolella tuonnin kasvu oli laajalti vaimeaa. Tuonnin arvo EU:sta supistui 4 % vuotta aiemmasta ja tuonti Yhdysvalloista pysyi ennallaan vuoteen 2023 nähden. Vaimeaan kehitykseen tekivät poikkeuksen Korea ja Taiwan, mistä molemmista Kiina toi noin 10 prosentin arvosta enemmän tavaraa kuin vuotta aiemmin heijastellen mikrosirutuonnin ripeää kasvua.

Kiinan tavaratuonti maittain

Lähteet: Kiinan tulli ja BOFIT.

Fossiiliset polttoaineet vajaa viidesosa Kiinan tavaratuonnista

Raakaöljy, kaasu ja hiili kattoivat viime vuonna Kiinan tavaratuonnista noin 17 %. Kiinan ei tarvitse tuoda kaikkea tarvitsemaansa öljyä, sillä Kiinan tilastoviraston mukaan maa tuottaa itse edelleen lähes 30 % omasta raakaöljyn tarpeestaan. Tästä huolimatta raakaöljyn osuus on varsin suuri Kiinan koko tavaratuonnin arvosta – viime vuonna osuus oli reilu 12 %. Viime vuonna raakaöljyn tuonti supistui hieman vuotta aiemmasta. Kiina on hajauttanut raakaöljyn tuontinsa useisiin maihin. Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 Kiina alkoi ostaa yhä enemmän edullista venäläistä öljyä, mutta tuontimäärä Venäjältä ei kuitenkaan kasvanut enää viime vuonna. Kiinan tullin mukaan maan raakaöljyn tuonnin määrästä Venäjä kattoi viime vuonna 20 %, Saudi-Arabia vajaa 15 % ja Irak reilu 10 %. Myös Malesian osuus tuonnista oli yli 10 %, mutta lehtitietojen mukaan tästä merkittävä osa on iranilaista öljyä. Afrikan maiden ja Latinalaisen Amerikan maiden osuudet tuonnista ovat nekin molemmat lähes 10 %. Vuoden vaihteessa Kiinan suurin öljynjalostaja Sinopec arvioi, että bensiinin kulutus kääntyy Kiinassa laskuun vuonna 2027 liikenteen sähköistymisen vuoksi.

Kiina kattaa kotimaisella tuotannolla noin 60 % vuosittaisesta kaasun tarpeestaan. Ulkomailta se ostaa sekä putkikaasua (osuus tavaratuonnin arvosta vajaa 1 %) että nesteytettyä kaasua (LNG) (osuus tuonnista vajaa 2 %). Viime vuonna Kiinan tullin mukaan kaasun tuonnin yhteismäärä kasvoi 10 % vuotta aiemmasta ja LNG:n tuontimäärä kasvoi 8 %, joten putkikaasun tuontimäärä kasvoi yli 10 %. Kiina lopetti putkikaasun tuontimäärän raportoinnin vuonna 2022, mutta julkaisee edelleen putkikaasun tuonnin arvon maittain. Viime vuonna arvolla mitattuna putkikaasua tuotiin eniten Turkmenistanista (osuus 45 %). Venäjältä tuodun putkikaasun määrä on viime vuosina kasvanut, kun uutta kapasiteettia on saatu täyteen käyttöön. Viime vuonna Venäjän osuus putkikaasun tuonnin arvosta oli vajaa 40 %. Loput putkikaasusta tuli Myanmarista, Kazakstanista ja Uzbekistanista. Nesteytettyä kaasua Kiina ostaa etenkin Australiasta (34 % määrästä), Qatarista (24 %), Venäjältä 11 % ja Malesiasta 10 %.

Hiili on Kiinalle edelleen erittäin tärkeä energianlähde. Kiina tuottaa yli 90 % tarvitsemastaan hiilestä itse, mutta se joutuu myös tuomaan sitä ulkomailta. Viime vuonna hiilen tuontimäärä kasvoi 14 %, mutta tuonnin arvo pieneni pari prosenttia. Hiilen tuonnin arvo kattoi koko tavaratuonnista viime vuonna 2 %. Indonesia on selvästi suurin tuontimaa yli 40 prosentin osuudella tuonnin määrästä. Venäjä, Mongolia ja Australia kattavat kukin tuonnista 15–20 %. Hiilen tuontimäärä Venäjältä kasvoi vuosina 2022 ja 2023, mutta viime vuonna tuontimäärä tasaantui vuoden 2023 tasolle.

Kiinan raakaöljyn tuontimäärät maittain

Lähteet: Kiinan tulli ja BOFIT.