Venäjän talouskasvu hidastuu

Venäjän BKT kasvoi Rosstatin alustavan arvion mukaan heinä-syyskuussa 3,1 % vuotta aiemmasta. Tammi-syyskuussa kasvua kertyi 4,2 %. Tuotannon kasvua ovat pitäneet yllä valtion menojen mittavat lisäykset. Tammi-lokakuussa konsolidoidun budjetin menot kasvoivat 17 % vuotta aiemmasta. Valtion menojen lisääminen on pönkittänyt etenkin sotaan kytkeytyvien toimialojen tuotantoa.

Venäjän BKT:n kasvu on kuitenkin hidastunut huomattavasti tämän vuoden aikana. Ensi vuonna Venäjän BKT:n odotetaan tuoreimmissa kansainvälisissä ennusteissa kasvavan enää 1–1,5 %. Kasvua ylläpitää myös ensi vuonna valtion menojen lisääminen. Venäjän valtiontalous pysyy alijäämäisenä, mutta Venäjä pystynee rahoittamaan alijäämän ilman suurempia ongelmia.  

Talouskehitykseen liittyvät riskit ovat kuitenkin suuria. Valtiontalouden menojen kasvaessa ja suuntautuessa entistä voimakkaammin sotaa tukeville aloille, ovat talouden epätasapainot lisääntyneet. Inflaatio on kiihtynyt ja kuluttajahinnat nousivat marraskuussa 9 % vuotta aiemmasta. Ruplan kurssi heikkeni jyrkästi marras-joulukuun vaihteessa. Vaikka kurssikehitys on sittemmin tasaantunut, on Venäjän talous entistä haavoittuvampi erilaisille riskitekijöille, kuten öljyn hinnan laskulle tai uusille pakotteille.  

Epätasapainojen lisääntyminen vaikeuttaa myös talouspolitiikkaa. Venäjän finanssipolitiikka ja rahapolitiikka toimivat tällä hetkellä täysin vastakkaisiin suuntiin. Valtion menojen kasvu on kiihdyttänyt inflaatiota ja sen hillitsemiseksi keskuspankki on nostanut voimakkaasti ohjauskorkoa. Korko on jo historiallisen korkealla 21 prosentissa ja markkinoilla odotetaan sitä nostettavan edelleen joulukuun kokouksessa 20.12. Korkea korko on jo herättänyt Venäjällä kritiikkiä keskuspankkia kohtaan ja keskustelu rahapolitiikasta jatkunee kiivaana ensi vuonnakin.