Kiina alkaa nostaa eläkeikää

Kansankongressin pysyväiskomitea hyväksyi lakisääteisen eläkeiän noston syyskuussa (13.9.). Ensi vuodesta alkaen eläkeikää korotetaan vaiheittain seuraavan 15 vuoden kuluessa keskimäärin noin kolmella kuukaudella vuosittain. Miesten eläkeikä nousee 60 ikävuodesta 63:een, toimistotöissä olevien naisten 55:stä 58:aan ja fyysisissä töissä olevien naisten 50:stä 55 vuoteen. Lisäksi eläkkeeseen on tulevaisuudessa oikeutettu vasta, kun on kerryttänyt eläkemaksuja 20 vuotta aiemman 15 sijaan. Tämä muutos tulee voimaan vaiheittain vuodesta 2030 lähtien kuusi kuukautta vuosittain. Eläkkeelle ei kuitenkaan ole pakko jäädä aiempaa vanhempana, vaan kun eläkemaksuja on kertynyt vaadittu määrä, sen voi tehdä kolme vuotta ennen uutta lakisääteistä eläkeikää (muttei kuitenkaan aiemmin kuin vanha eläkeikä). Eläkkeelle voi työnantajan suostumuksella jäädä myös korkeintaan kolme vuotta myöhemmin.

Eläkeiän nosto on pitkään kaivattu talousuudistus, josta on keskustelu Kiinassa jo vuosikymmenet. Vihdoin viime kesän kommunistisen puolueen kolmannessa täysistunnossa se nostettiin reformilistalle. Lakisääteistä eläkeikäjärjestelmää ei ole uudistettu vuoden 1950 jälkeen, jolloin vastasyntyneiden odotettu elinikä oli Kiinassa 44 vuotta, kun se nykyisin on 78 vuotta. Vähittäisen ja vapaaehtoisen eläkeiän noston ei kuitenkaan odoteta olevan riittävä vastaamaan Kiinan eläkejärjestelmän puutteisiin tai ikääntymisen talousvaikutuksiin. Heikon eläketurvan takia suuri osa työntekijöistä joutuu jo nyt työskentelemään virallisen eläköitymisen jälkeenkin. Tällöin työntekijä on oikeutettu sekä eläkkeeseen että palkkatuloon. OECD:n tilastoissa vuosina 2017–2022 keskimääräinen työmarkkinoilta poistumisikä oli Kiinassa miehillä 65,5 vuotta (Suomessa 63,7 v.) ja naisilla 60 vuotta (Suomessa 63 v.).

Jo pitkään on ollut tiedossa, ettei nykyinen eläkejärjestelmä riitä kattamaan väestön nopeaan ikääntymisestä aiheutuvia kasvavia eläkekuluja. Kiinan eläkejärjestelmä on kolmeosainen kattaen valtion peruseläketurvan, työnantajien vapaehtoiset eläkemaksut sekä yksityisen eläkesäästämisen. Suuri osa kertyneistä eläkevaroista on julkisissa eläkekasoissa, joita hallinnoidaan alueittain. Varat ovat hupenemassa nopeasti ja valtionalaisen tutkimuslaitoksen laskelmien mukaan vanhalla eläkejärjestelmällä ne loppuvat vuoteen 2035 mennessä. Köyhemmät ja ikääntyneemmät alueet ovat joutuneet turvautumaan tulonsiirtoihin rikkaammilta alueita. Myös osuuksia valtio-omisteisista yrityksistä on viime vuosina siirretty merkittävä määriä sosiaaliturvarahastoon, ja niiden tuottoja käytetään julkisten eläkemaksujen kattamiseen. Yksityinen eläkesäästäminen on vielä hyvin vähäistä, mutta siihen halutaan kannustaa tarjoamalla mm. verohelpotuksia ja uusia sijoitusinstrumentteja.

Eläkeiän nosto on erityisen tarpeellista, sillä Kiinan väestö vähenee ja vanhenee nopeasti (ks. Viikkokatsaus 6/2024). Maan väkimäärä kääntyi laskuun vuonna 2022. Vanhushuoltosuhde, eli eläkeikäisten lukumäärä suhteessa työikäisiin, tulee kasvamaan huomattavasti. Nykyisin Kiinassa on 3,3 15–59-vuotiasta jokaista yli 60-vuotiasta kohden (Suomessa 1,8). YK:n tuoreen väestöennusteen mukaan suhdeluku laskee 1,5:een vuoteen 2045 mennessä (Suomessa 1,6). Lisäksi vanhustenhoidon kapasiteetti on vähäinen. Puolue onkin lanseerannut nk. ”hopeatalous”-sloganin ikääntyvän väestön tarvitsemien palveluiden tuottamiseksi.

Eläkeläisten osuus väestöstä ja vanhushuoltosuhde kasvavat nopeasti Kiinassa

Lähteet: YK:n väestöennuste 2024 ja BOFIT.