Pakotteet muuttavat ruplan valuuttakurssin määräytymistä

Venäjän keskuspankki luopui nimellisestä valuuttakurssitavoitteesta vuoden 2014 marraskuussa, jolloin rupla päästettiin vapaasti kellumaan. Ruplan virallinen valuuttakurssi keskeisiä ulkomaankaupan valuuttoja vastaan määräytyi siitä lähtien Moskovan valuuttapörssin kaupankäynnin perusteella. Vaikka keskuspankki pyrki tasoittamaan ruplan kurssivaihteluita mm. ajoittamalla budjettisäännön mukaisia valuuttaostoja, kurssi kellui vapaasti vuoden 2022 alkuun saakka.

Laajamittaisen hyökkäyssodan ja tiukentuneiden talouspakotteiden seurauksena keskuspankki on helmikuun 2022 jälkeen puuttunut voimakkaasti ruplan kurssikehitykseen mm. rajoittamalla valuutan maastavientiä ja asettamalla vientiyrityksille valuuttatulojen kotiuttamisvaatimuksia. Rajoitusten seurauksena valuuttamarkkinan kaupankäynnin volyymit romahtivat eikä ruplaa enää voitu pitää vapaasti vaihdettavana valuuttana. Myös Venäjän ulkopuolella kaupankäynti supistui merkittävästi, ja esimerkiksi Euroopan keskuspankki ei ole 1.3.2022 jälkeen noteerannut euron ruplakurssia.

Kuluvan vuoden heinäkuuhun saakka ruplan virallinen euro- ja dollarikurssi kuitenkin määräytyi Moskovan valuuttapörssissä toteutuneiden kauppojen perusteella. Yhdysvaltojen viranomaisten 12.6.2024 asettamat Moskovan pörssiin kohdistuvat pakotteet lopettivat käytännössä kaiken dollari- ja europohjaisen kaupankäynnin Moskovan pörssissä. Samalla valuuttakauppa dollareilla ja euroilla muuttui mahdottomaksi. Nyt kaupankäynti länsivaluutoilla on siirtynyt kokonaan pörssin ulkopuolelle, ja pörssikaupan volyymi on supistunut noin 40 % vuoden takaa.  Jatkossa ruplan virallinen kurssi määräytyy yksinomaan pörssin ulkopuolisen kaupankäynnin (OTC, Over- the-Counter) - perusteella. Keskuspankki kerää liikepankeilta tietoa toteutuneista kaupoista ja määrittää niiden perusteella päivittäisen virallisen dollari- ja eurokurssin.

OTC-markkina tarkoittaa kaupankäyntiä suoraan myyjän ja ostajan välillä. Moskovan OTC-valuuttakaupassa osapuolina tyypillisesti ovat suuret vientiyritykset ja pakotteiden sallimissa rajoissa koti- ja ulkomaiset liikepankit. Pörssin ulkopuolinen kaupankäynti voi tarjota joustavan ja nopean kaupankäyntitavan, mutta se ei tuota avointa, jatkuvasti päivittyvää hintainformaatiota. Tämä voi Venäjän kaltaisella markkinalla johtaa mm. osto- ja myyntikurssien välisten erojen kasvuun. Markkinan seuraamista vaikeuttaa lisäksi se, että keskuspankki on lopettanut OTC-valuuttamarkkinaa koskevan tilastotiedon julkaisemisen.

Kiinan juanin merkitys on kasvanut

Moskovan pörssi on jatkanut valuuttakauppaa muilla valuutoilla, ja ruplan juankurssista onkin tullut merkittävin valuuttapörssissä määräytyvä kurssi. Vuoden 2022 alussa juanilla ei juuri ollut kysyntää Moskovan valuuttakaupassa, mutta tilanne on sodan seurauksena muuttunut nopeasti. Toukokuussa 2024 juan-rupla -parin osuus oli jo hieman yli puolet valuuttapörssin kaupankäynnistä. Osuuden kasvun taustalla ovat pakotteiden aiheuttamat muutokset Venäjän keskuspankin toimintamahdollisuuksissa, ulkomaankaupassa sekä pankkisektorin toiminnassa. Venäläisille toimijoille juan on ollut paras ja usein ainoa vaihtoehto länsivaluutoille.

Juan ei kuitenkaan ole vapaasti vaihdettava valuutta, ja Venäjällä on edelleen rajallisesti juan-määräisiä rahoitusinstrumentteja. Siksi juanista on ajoittain ollut pulaa ja juanmääräisten yön yli -talletusten (RUSFAR CNY) korko on hetkittäin noussut yli 20 prosentin. Ruplaluottojen vastaava korko on lähellä keskuspankin avainkorkoa, mikä on heinäkuun lopulta alkaen ollut 18 %.

Ruplan nimelliskurssi vahvistui hieman alkuvuoden, ja inflaatiovauhdin huomioiva kauppapainotettu reaalikurssi oli heinäkuussa 10 % vahvempi kuin vuoden alussa. Viime viikkoina etenkin dollarikurssi on jälleen selvästi heikentynyt.  Dollarikurssin maltillinen heikkeneminen hyödyttää monia vientiyrityksiä sekä kasvattaa valtion verotuloja, sillä suurin osa Venäjän vientituotteista hinnoitellaan dollareissa. Tuonnista ruplan heikkeneminen tekee kuitenkin kalliimpaa.

Venäjän tuontia vaikeuttavat lisäksi länsimaiden pakotteista aiheutuvat hankaluudet kansainvälisten maksujen välityksessä. Etenkin Yhdysvaltojen rahoitusmarkkinapakotteiden seurauksena Venäjän ulkomaankaupan maksuliikenteestä on tullut aiempaa vaikeampaa. Lehtitietojen mukaan esimerkiksi monet kiinalaiset pankit ovat alkaneet varoa kaikkia rahoitustoimia venäläisten asiakkaiden kanssa, mikä osaltaan selittää Kiinan Venäjän-viennin supistumista viime kuukausina. Pakotteiden seurauksena tuonnin laskutusvaluuttana käytetään kasvavassa määrin juania ja ruplia. Venäjän keskuspankin mukaan kuluvan vuoden kesäkuussa tuonnin laskutuksesta 43 % oli ruplissa, 21 % länsivaluutoissa ja 36 % ”muissa valuutoissa” eli lähinnä juaneissa. Laskutusvaluutasta huolimatta pakotteiden alaisten tuotteiden tai toimijoiden avustaminen voi johtaa merkittäviin rangaistuksiin kolmansien maiden rahoituslaitoksille. Joissain ulkomaankaupan maksuissa on siirrytty käyttämään kryptovaluuttoja, millä pyritään ohittamaan perinteiset pankkisektorin toimijat kokonaan.  Monimutkaiset maksujärjestelyt nostavat osaltaan tuontituotteiden hintoja.

Ruplan dollarikurssi on tänä vuonna vaihdellut 85 – 95 ruplan välillä ja juankurssi 12 – 13 ruplan välillä

Lähde: Venäjän keskuspankki, CEIC.