Venäjän kasvu on hidastunut

Venäjän tilastolaitoksen ennakkoarvion mukaan Venäjän BKT kasvoi huhti-kesäkuussa 4 % vuotta aiemmasta. Kasvu on viime kuukausina hidastunut selvästi. Kesäkuussa (kausitasoitettu) tuotanto kääntyi laskuun teollisuudessa ja rakentamisessa. Pitkään jatkunut kasvu tyrehtyi kesäkuussa myös kulutusvetoisilla aloilla. Keskimääräisen reaalisen kuukausipalkan jyrkkä nousu on taittunut ja keskipalkan taso on pysynyt lähes ennallaan viime kuukausina.

Vaikka kulutuskysynnän kasvu on hiipunut, ovat kotimainen tuotanto ja tuonti kehittyneet vielä heikommin. Tarjontaongelmien kärjistyminen on kiihdyttänyt inflaatiota edelleen. Heinäkuussa kuluttajahinnat nousivat kuukausitasolla nopeimmin sitten kevään 2022. Venäjän keskuspankin mukaan kausitasoitettu ja vuositasolle korotettu inflaatio oli heinäkuussa jo 16 %. Edellisvuoden heinäkuuhun verrattuna kuluttajahinnat nousivat 9 %. Osittain inflaatiota tosin kiihdytti säänneltyjen kunnallispalveluiden hintojen nosto heinäkuun alussa.      

Venäjän tuotannon kasvun hidastuminen oli odotettavissa. Kesäkuun lukujen pohjalta ei kuitenkaan vielä voi vetää johtopäätöksiä siitä, kuinka voimakkaasti kasvu loppuvuonna hidastuu. Esim. valtion menojen lisäykset voivat vielä piristää kasvua tulevina kuukausina. Ainakin virallisten tilastojen pohjalta kasvu tullee tänä vuonna olemaan joka tapauksessa ripeää, koska jo tammi-kesäkuussa kasvua kertyi ennakkotietojen mukaan 4,7 % vuotta aiemmasta. Venäjän tilastoihin liittyy kuitenkin entistä enemmän epävarmuutta, vaikka merkkejä laajamittaisesta tilastojen manipuloinnista ei olekaan havaittu.

Tuotannon kasvu hiipui Venäjällä kesäkuussa

Lähteet: Rosstat, CEIC, BOFIT.  

Federaatiobudjetin menoja lisättiin jälleen reippaasti kesällä

Venäjän tuotannon kasvua on tänäkin vuonna pönkittänyt valtion menojen voimakas kasvu. Federaatiobudjetin menojen kasvu kiihtyi jälleen kesäkuukausina ja kesä-heinäkuussa menot kasvoivat peräti 43 % vuotta aiemmasta. Koko tammi-heinäkuun aikana kasvua kertyi 23 % vuotta aiemmasta. 

Myös federaatiobudjetin tulot ovat kasvaneet vauhdikkaasti vuotta aiempaan verrattuna etenkin öljytulojen vetämänä. Öljytuloja on tukenut raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen nousu sekä heikompi rupla. Niiden vuoksi federaatiobudjetin öljytulot ovat lisääntyneet huomattavasti, vaikka Venäjän raakaöljyn tuotannon arvioidaan supistuneen hieman. Öljy- ja kaasutulojen osuus federaatiobudjetin tuloista on tänä vuonna ollut noin kolmannes.

Tulojen kasvun vuoksi federaatiobudjetin alijäämä on pysynyt maltillisena rajuista menonlisäyksistä huolimatta. Ennakkotietojen mukaan federaatiobudjetin alijäämä oli tammi-heinäkuussa noin 1 400 mrd. ruplaa (0,7 % BKT:stä Venäjän finanssiministeriön arvion mukaan). Koko tälle vuodelle federaatiobudjetin alijäämäksi on budjetoitu 2 100 mrd. ruplaa. Tälle vuodelle budjetoitu alijäämä pystytään tarvittaessa helposti kattamaan Kansallisen hyvinvointirahaston varoilla. Venäjän finanssiministeriön mukaan rahastossa oli heinäkuun lopussa noin 4 700 mrd. ruplaa (54 mrd. dollaria tai 2,4 % BKT:stä finanssiministeriön arvion mukaan) likvidejä varoja. Tämän vuoden alussa rahastossa oli likvidejä varoja noin 5 000 mrd. ruplan arvosta.  

Venäjän vaihtotaseen ylijäämä on kasvanut tuonnin supistuttua

Venäjän tavaraviennin arvo oli tammi-heinäkuussa 240 mrd. dollaria eli lähes samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Tänä vuonna Venäjän keskimääräinen kuukausittainen tavaravienti on ollut samalla tasolla kuin vuosina 2018–2019. Venäjän keskuspankin mukaan viennin arvoa ovat pönkittäneet etenkin raaka-aineiden korkeammat hinnat. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan Urals-öljyn keskihinta oli tämän vuoden tammi-heinäkuussa 68 dollaria tynnyriltä, kun se viime vuoden vastaavana ajankohtana oli vain 50 dollaria. Urals-öljyä myydään kuitenkin edelleen selvästi verrokkilaatuja edullisemmin ja IEA arvioi alennuksen olleen heinäkuussa 13 dollaria tynnyriltä. 

Raakaöljyn vientimäärä on Venäjän keskuspankin mukaan hieman supistunut Venäjän OPEC+-sopimuksen sitoumusten vuoksi. Myös monien muiden tavaroiden vientimäärät ovat keskuspankin mukaan supistuneet erilaisten rajoitustoimien takia, niistä keskeisiä ovat olleet etenkin Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian keväällä asettamat pakotteet venäläiselle alumiinille, nikkelille ja kuparille. Lisäksi vehnän vientiä rajoittaa Turkin päätös lopettaa väliaikaisesti sen tuonti Venäjältä ja kivihiilen vientiä Kiinan hiilelle asettamat tuontitullit. Keskuspankin mukaan myös kuljetus- ja IT-palvelujen vienti on supistunut edelleen erilaisten rajoitusten vuoksi. Venäjän tullin mukaan Aasian maiden osuus Venäjän tavaraviennistä on tänä vuonna noussut jo 76 prosenttiin.

Venäjän tavaratuonnin arvo oli tammi-heinäkuussa 160 mrd. dollaria eli noin 8 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Venäjän tullin mukaan supistumista ovat vetäneet kemialliset tuotteet sekä koneet ja laitteet. Tuontia ovat vähentäneet ruplan heikentyminen sekä pakotteista aiheutuvat ongelmat logistiikassa ja maksuliikenteessä. Aasian maiden osuus Venäjän tavaratuonnista on jatkanut kasvua tänä vuonna ja on jo 67 %.   

Lähinnä tuonnin supistumisen seurauksena Venäjän vaihtotaseen ylijäämä on tänä vuonna ollut selvästi suurempi kuin viime vuonna. Tammi-heinäkuussa vaihtotaseen ylijäämää kertyi 43 mrd. dollaria, kun vuotta aiemmin ylijäämä oli 23 mrd. dollaria. Tämän vuoden ylijäämä on ollut keskimäärin lähes samalla tasolla kuin vuosina 2018–2019.    

Venäjän vaihtotaseen ylijäämä on kasvanut tuonnin supistuttua

Lähteet: Venäjän keskuspankki, CEIC, BOFIT.

Pääoman ulosvirta Venäjältä on jatkunut tänä vuonna

Rahoitustaseen puolella nettopääomavirta ulos Venäjältä oli tammi-heinäkuussa 47 mrd. dollaria, kun se vuotta aiemmin oli 21 mrd. dollaria. Venäläisten saatavat ulkomailta ovat kasvaneet huomattavasti vuotta aiempaan verrattuna. Venäjän keskuspankin mukaan saatavien kasvu johtui erityisesti vientisaatavista. Vientitulojen kotiuttaminen Venäjälle on vaikeutunut huomattavasti pakotteiden kiristymisen myötä, samoin kuin Venäjän ulkomainen maksuliikenne ylipäänsä. Venäjällä pyritään keksimään uusia ratkaisuja maksuliikenteen ongelmien helpottamiseksi ja esim. kryptovaluuttojen käyttö kansainvälisessä maksuliikenteessä laillistetaan syyskuun alussa.   

Myös ulkomaista pääomaa virtasi tammi-heinäkuussa Venäjältä nettomääräisesti edelleen jonkin verran ulos viime vuoden tapaan. Viime kuukausina nettovirta on kuitenkin ollut hieman positiivinen. Se johtui Venäjän keskuspankin mukaan pitkälti ulkomaisille sijoittajille maksetuista osingoista. Epäystävällisinä pidettyjen maiden ulkomaisille sijoittajille maksettuja osinkoja ei voi viedä ulos maasta, vaan ne jäävät ”sijoituksina” Venäjälle.