Kiinaan virtaavat ulkomaiset sijoitukset ovat lisänneet juanin kansainvälistä käyttöä

Juan nousi dollaria käytetymmäksi valuutaksi Kiinan rajat ylittävissä maksuissa ensimmäisen kerran reilu vuosi sitten. Tämän vuoden toukokuussa juanin osuus oli jo 53 %, kun Yhdysvaltojen dollarin osuus oli 43 %, euron 2 % ja Hongkongin dollarin 1 %. Vielä vuonna 2019 juanin osuus oli vain noin neljännes. Juanin käytön lisääntyminen johtuu etenkin ulkomaisten sijoitusten virtaamisesta Manner-Kiinan osake- ja velkakirjamarkkinoille. Nämä tehdään aina juaneissa. Kiinan ulkomaankaupassa juanin osuus on pienempi, vaikkakin kasvussa. Kiinan ulkopuolella juanin käyttö on yhä hyvin rajallista ja keskuspankit ovat viime kuukausina vähentäneet juanvarantojaan. 

Kiinan keskuspankin tilastojen mukaan maksutaseen mukaisista maksuista 14 600 mrd. tehtiin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä juaneissa.  Tavarakaupan osuus tästä oli noin viidennes, palvelukaupan ja muiden vaihtotaseen erien noin 5 % ja suorien sijoitusten vajaa 15 %. Ylivoimaisesti suurin osa (reilut 60 %) juanmääräisistä rajat ylittävistä maksuista liittyvät portfoliosijoituksiin ja muihin rahoitustaseen eriin.

Juanmääräisten maksujen arvo Kiinan ja ulkomaiden välillä sekä juanin osuus maksuista

Lähteet: Kiinan keskuspankki, SAFE, CEIC ja BOFIT.

Juanin käyttö Kiinan omassa ulkomaankaupassa on myös lisääntynyt. Kuluvana vuonna 28 % maan tavarakaupasta on käyty juaneissa. Osuus lähentelee jo huippuvuotta 2015, jonka jälkeen valuuttamarkkinaepävarmuuden seurauksena juanin käyttö väheni selvästi ja vuonna 2021 sen osuus oli 15 %. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja sen seurauksena länsimaiden Venäjälle kohdistamat pakotteet ovat ennestään lisänneet juanin käyttöä Venäjän ja Kiinan välisessä kaupassa. Maaliskuussa Venäjän viranomaiset kertoivat että 92 % maiden välisestä kaupasta käydään juaneissa tai ruplissa. Tästä eittämättä juanin osuus on huomattavasti suurempi. Tämän lisäksi monet kehittyvät taloudet ovat viime vuosina julkisesti ilmoittaneet alkavansa hyväksyä juanmaksuja kaupassaan Kiinan kanssa. Näihin kuuluvat Brasilia, Argentiina, Irak ja Pakistan. Lehtitietojen perusteella myös Saudi-Arabia harkitsee öljykaupan aloittamista Kiinan kanssa juaneissa. Myös Kiinan ulkopuolella joidenkin maiden on raportoitu siirtyneen käyttämään juania maksuissaan Venäjän kanssa länsimaiden pakotteiden seurauksena.

SWIFT:in välittämissä kansainvälisissä maksuissa juan nousi viime vuoden lopulla neljänneksi käytetyimmäksi valuutaksi jenin ohi. Toukokuussa 4,5 % SWIFT:in välittämistä kansainvälisistä maksuista tehtiin juaneissa. Yllättäen juanin osuus on pienempi (3,1 %), jos euroalueen sisäiset maksut jätetään pois. Tällöin dollarin osuus on 59,4 % ja euron 13,1 %. Kaikki kansainvälinen maksuliikenne ei kulje SWIFT:in kautta. Järjestön oman arvion mukaan se välittää noin 80 % kansainvälisestä maksuliikenteestä. Juanmaksut voidaan tehdä periaatteessa kokonaan SWIFT:in ulkopuolella käyttäen Kiinan omaa kansainvälisten maksujen CIPS-välitysjärjestelmää. Kuitenkin vain harva ulkomainen pankki pystyy vielä välittämään maksuliikenteeseen liittyviä viestejä suoraan CIPS:issä, jolloin ne välitetään yhä SWIFT:in kautta. Parin vuoden takaisten arvioiden mukaan noin 80 prosentissa CIPS:in kautta kulkevista maksuista viestit välitettiin yhä SWIFT:in kautta.  

Pääomavirrat Kiinaan ovat lisääntyneet erityisesti osake- ja velkakirjamarkkinoiden yhteistyöohjelmien kautta (Stock- ja Bond Connect) ja sitä mukaan, kun mannerkiinalaisia juanmääräisiä omaisuuseriä on otettu mukaan kansainvälisiin indekseihin. Toukokuun lopussa ulkomaiset sijoittajat pitivät hallussaan 4 220 mrd. juanin arvosta mannerkiinalaisia velkakirjoja, mikä on 32 % vuodentakaista enemmän. Ulkomaiset sijoittajat ostivat osakkeita Shanghain ja Shenzhenin pörssien yhteistyöohjelmien kautta tammi-toukokuussa 83 mrd. juanilla (12 mrd. USD) enemmän kuin myivät niitä. Kuitenkin kesäkuussa ulkomaiset sijoittajat myivät selvästi enemmän omistuksiaan, kuin ostivat uusia. Ulkomaisen omistuksen arvo Manner-Kiinan osakemarkkinoilla on noin 2 800 mrd. juania. Kiinan rahoitusmarkkinat ovat silti yhä hyvin suljetut ja sekä osake- että velkakirjamarkkinoilla ulkomaisen omistuksen osuus on alle 3 %.  

Ulkomaisten toimijoiden juanmääräisten velkakirjojen liikkeeseenlaskut Manner-Kiinassa (nk. Panda-bondit) ovat myös lisääntyneet viime vuodesta lähtien. Vuoden 2022 lopulla pääomarajoitteita helpotettiin niin, että tällaisten velkakirjojen liikkeeseenlaskusta kerätyt varat voidaan tiettyjen ehtojen puitteissa siirtää ulkomaille. Osasyynä Panda-bondien houkuttelevuuteen on myös alhaisemmat kustannukset. Tällä hetkellä Kiinan nimellinen korkotaso on selvästi esimerkiksi Yhdysvaltoja matalampi. Tammi-toukokuussa Panda-bondeja laskettiin liikkeeseen 81 mrd. juanin (11 mrd. USD) arvosta ja niiden kanta oli 240 mrd. juania (195 mrd. juania vuoden 2023 lopussa). Suurin osa liikkeeseenlaskijoista on kuitenkin yrityksiä, jotka ovat rekisteröityneet ulkomaille, mutta joilla on liiketoimintaa ja muita kytköksiä Manner-Kiinassa.

Keskuspankit sitä vastoin ovat vähentäneet juanin osuutta ja määrää valuuttavarannoissaan. IMF:lle raportoivien 149 keskuspankin yhteenlaskettujen juanvarantojen arvo oli maaliskuun lopussa 247 mrd. dollaria, mikä on 84 mrd. dollaria vähemmän kuin vuoden 2022 maaliskuussa. Juanin osuus allokoiduista varannoista laski kahden vuoden takaisesta 2,8 prosentista 2,1 prosenttiin. Suurin osa keskuspankkien allokoiduista varannoista pidettiin dollareissa (58,9 %), euroissa (19,7 %) ja jeneissä (5,7 %).