BOFIT Viikkokatsaus 2024/25
Venäjällä valtion menojen ja palkkojen nopea kasvu lisäävät kysyntää – ja talouden epätasapainoja
Valtion menot jatkavat nopeaa kasvua
Venäjän finanssiministeriön alustavien tietojen mukaan federaatiobudjetin menot kasvoivat tammi-toukokuussa 19 % vuotta aiemmasta. Kasvu on ollut nopeaa etenkin viime kuukausina. Ministeriön mukaan myös federaatiobudjetin tulot ovat tänä vuonna kasvaneet huomattavasti. Ministeriön ennakkoarvion mukaan federaatiobudjetin alijäämä oli tammi-toukokuussa 1 000 mrd. ruplaa (0,5 % BKT:stä).
Ministeriön ennakkoarvioon liittyy kuitenkin epävarmuutta. Tammi-huhtikuun osalta ministeriön alustavissa tiedoissa alijäämän määräksi arvioitiin 1 500 mrd. ruplaa. Valtiontalouden tarkastusviraston myöhemmin julkaisemissa tiedoissa alijäämä nousi peräti 4 000 mrd. ruplaan. Ero johtui ilmeisesti lähinnä siitä, että finanssiministeriö arvioi tulot huomattavasti suuremmiksi kuin valtiontalouden tarkastusvirasto myöhemmin julkaistuissa tiedoissaan. Finanssiministeriön ennakkoarviossa tulojen kasvua tukivat kertaluonteiset maksut.
Vuoden 2024 budjettikehikossa koko vuoden alijäämäksi on ennakoitu 1 600 mrd. ruplaa. Hallitus lähetti kuitenkin kesäkuun alussa duumaan muutosehdotuksia tämän vuoden budjettiin. Niissä menojen odotetaan olevan 500 mrd. ruplaa budjetoitua suuremmat. Myös federaatiobudjetin alijäämä kasvaa samalla summalla, koska tulojen ei kokonaisuudessaan odoteta muuttuvan. Öljy- ja kaasutulojen arvioidaan jäävän hieman aiemmin budjetoitua pienemmiksi, mutta se aiotaan kompensoida muiden tulojen nopeammalla kasvulla.
Venäjän federaatiobudjetin menot ovat kasvaneet jälleen vauhdikkaasti viime kuukausina
Lähteet: Venäjän finanssiministeriö, CEIC, BOFIT.
Öljyrahastosta aiotaan rahoittaa tänä vuonna infrastruktuuriprojekteja
Varatalousministeri Ilja Torosovin mukaan Venäjän kansallisen hyvinvoinnin rahastosta aiotaan tänä vuonna ohjata noin 900 mrd. ruplaa (10 mrd. dollaria) infrastruktuuriprojektien rahoittamiseen pitkäaikaisilla edullisen koron (1-1,5%) luotoilla. Suurin potti – noin 400 mrd. ruplaa – on varattu Gazpromin kaasun nesteytys- ja jalostuslaitoksen rakennusprojektille Ust Lugan satamaan. Lisäksi Rostec saa lähes 300 mrd. ruplaa toteuttaakseen ilmailualan kehitysohjelmaa, jonka tavoitteena on rakentaa vuoteen 2030 mennessä 600 lentokonetta kotimaisten lentoyhtiöiden tarpeisiin. Noin 100 mrd. ruplaa on luvassa lentokoneiden, laivojen ja bussien edullista leasingia varten ja 80 mrd. ruplaa Kazan-Jekaterinburg -tien rakentamiseen. Lisäksi 30 mrd. ruplaa on varattu kunnallisen infrastruktuurin rakentamiseen Ukrainalta vallatuille alueille.
Talousministeriö on ehdottanut, että infrastruktuuriprojektien luotottamiseen suunnattujen rahastovarojen ylärajaa nostettaisiin nykyisestä 4 200 mrd. ruplasta 6 000 mrd. ruplaan, mutta päätöstä ei ole vielä tehty. Toukokuun lopussa kansallisen hyvinvoinnin rahastossa oli varoja yhteensä 12 700 mrd. ruplan arvosta (7 % BKT:stä). Niistä noin 5 000 mrd. oli likvidejä, juan-määräisiin arvopapereihin ja kultaan sijoitettuja varoja. Loput varat on sijoitettu pääosin suurten venäläisten yritysten osakkeisiin ja velkakirjoihin. Rahastovaroja on määrä käyttää myös budjettialijäämän kattamiseen.
Veronkorotuksilla lisätuloja ensi vuoden budjettiin
Hallitus lähetti kesäkuun alussa duuman käsittelyyn verojärjestelmään suunnitellut keskeiset muutokset, jotka presidentti Putin määräsi valmisteltavaksi aiemmin keväällä. Muutosten arvioidaan tuovan federaatiobudjettiin lisätuloja 2 600 mrd. ruplaa (1,3 % BKT:stä) pelkästään vuonna 2025. Lisätuloilla on määrä rahoittaa uusia kansallisia projekteja (BOFIT Viikkokatsaus 21/2024).
Eniten keskustelua on herättänyt tuloverotus. Venäjällä otettiin 2000-luvun alussa käyttöön 13 prosentin tasavero. Vuoden 2021 alussa yli 5 miljoonan ruplan tuloja alettiin verottaa 15 prosentilla. Nyt tuloverotukseen kaavaillaan viisiportaista järjestelmää, jossa verot vaihtelevat 13–22 prosentin välillä. Perinteistä 13 %:n veroa maksetaan 2,4 miljoonan ruplan vuositulorajaan saakka (noin 200 000 ruplaa tai 2 200 dollaria kuukaudessa). Tämän rajan ylittävältä osalta tuloveroprosentti nousisi asteittain. Finanssiministeriön mukaan muutokset koskisivat vain noin 3 %:a työikäisestä väestöstä eli noin 2,5 miljoonaa henkilöä. Tuloverojen korotuksen on arvioitu tuovan valtiolle lisätuloja noin 500 mrd. ruplaa vuosittain. Korotuksista saatavat tulot menevät federaatiobudjettiin, vaikka tulovero muutoin ohjautuu aluebudjetteihin.
Lisätulojen kannalta huomattavasti suurempi merkitys on kuitenkin yritysten voittoveron korotuksella nykyisestä 20 prosentista 25 prosenttiin. Korotuksen on arvioitu tuovan lisätuloja ainakin 1 600 mrd. ruplaa vuosittain, jotka menevät myös federaatiobudjettiin. Lisäksi pienten yritysten verotukseen on suunnitteilla tiettyjä muutoksia, joiden arvioidaan lisäävän budjettituloja 350 mrd. ruplalla vuosittain. Muita keskeisiä muutoksia ovat eräiden kaivannaisverojen korotukset (rautamalmi, lannoitteiden valmistuksessa tarvittavat mineraalit, kulta ja jalokivet) sekä eräät uudet valmisteverot (esim. nikotiini). Lisäksi kiinteistöjen rekisteröinnistä maksettava vero muutetaan kiinteän maksun sijaan kaupan hinnasta riippuvaiseksi. Näistä veroista odotetaan yhteensä lähes 200 mrd. ruplan vuotuisia lisätuloja federaatiobudjettiin.
Valtion menojen lisääminen on pönkittänyt tuotantoa, mutta lisännyt inflaatiopaineita
Venäjän talouskehitys jatkui huhtikuussa vahvana heikomman maaliskuun jälkeen. Etenkin jalostusteollisuuden tuotantoa sekä rakentamista pönkitti budjettimenojen lisäys. Vähittäiskaupan kehitys vaimeni huhtikuussa, mutta kulutuskysyntää tuki edelleen palkkojen nopea kasvu. Keskimääräinen kuukausipalkka nousi maaliskuussa peräti 22 % vuotta aiemmasta (nimellisesti). Palkkojen nousu on ollut näin nopeaa viimeksi vuonna 2008 ennen kuin kansainvälinen finanssikriisi iski Venäjälle. Työttömyysaste laski edelleen ja oli huhtikuussa 2,6 %.
Samalla inflaatio on kiihtynyt viime kuukausina. Rosstatin mukaan kuluttajahinnat nousivat toukokuussa 8,3 % vuotta aiemmasta. Myös inflaatio-odotukset ovat kohonneet. Venäjän keskuspankki piti kesäkuun alun kokouksessaan ohjauskorkonsa yhä ennallaan 16 prosentissa, mutta viestitti koronnoston olevan mahdollinen seuraavassa heinäkuun kokouksessa. Keskuspankin mukaan kysynnän kasvu on edelleen nopeampaa, kuin mihin tarjonta pystyy vastaamaan. Inflaatiopaineet ovat koholla myös mm. ulkomaankaupan kehitykseen ja valtion mittavien tukiohjelmien tukemaan luottojen ripeään kasvuun liittyvien riskien vuoksi.
Sota vaatii Venäjältä paljon rahaa ja tuotannollisia resursseja. Silloin muihin tarpeisiin on käytettävissä vähemmän resursseja. Vaikka tuotanto kasvaa sodan tarpeiden täyttämiseksi, myös talouden epätasapainot lisääntyvät.
Palkat ovat nousseet Venäjällä hyvin nopeasti viime kuukausina
Lähteet: Rosstat, CEIC, BOFIT.