Putin vierailee Kiinassa; Yhdysvaltojen pakotteet vaikeuttavat myös Kiinan ja Venäjän kauppaa

Venäjän presidentti Vladimir Putin matkusti tänään (16.5.) valtiovierailulle Kiinaan tapaamaan presidentti Xi Jinpingiä. Pekingin lisäksi matkakohteena on Koillis-Kiinan Harbin. Maiden väliset poliittiset suhteet ovat tiivistyneet Venäjän hyökkäyssodan jälkeen. Edellisen kerran Putin vieraili Kiinassa Vyö ja tie -hankkeen foorumissa lokakuussa. Venäjän mukaan tapaamisessa keskustellaan yhteistyöstä innovaatioaloilla, kuten korkeassa teknologiassa, avaruusteknologiassa ja uusiutuvassa energiassa. Tapaamista koskevissa tiedotteissa ei mainittu Siperian voima 2 -kaasuputkea. Jo pitkään keskusteluissa ollut putkisopimus olisi Venäjän kannalta tärkeä. Venäjän kaasuyhtiö Gazprom suunnitelmien mukaan putki olisi käytössä vuonna 2030, vaikka sopimukseen Kiinan kanssa ei ole vielä päästy.

Maiden välisen kaupan kasvu on hiipunut. Kiinan tullin tietojen mukaan tavaraviennin arvo Venäjälle supistui tammi-huhtikuussa 3 % vuodentakaisesta. Tuonnin arvo vastaavasti kasvoi 11 %. Erityisesti ajoneuvojen vienti Venäjälle on vähentynyt. Tämä selittynee osittain viime vuoden lopun buumilla, jolloin venäläiset ostivat kiinalaisautoja ennen kuin Venäjä lopetti huhtikuun alussa mahdollisuuden jälleenviedä autoja maahan Euraasian talousliiton kautta alemmilla veroilla.

Tuonnin kasvu johtuu pääasiassa raakaöljyntuonnista, joka kasvoi tammi-maaliskuussa määrällä mitaten 13 % (Kiinan koko öljyntuonti +1 %) ja dollareissa 20 % vuodentakaisesta. Myös öljytuotteiden ja maakaasun tuonti Venäjältä kasvoi alkuvuonna. Hiilen tuonti sen sijaan väheni. Venäjä on Kiinan tärkein öljyntuontimaa 20 % osuudella. Tullin tietojen mukaan Venäjältä tuotu öljytonni maksoi tammi-maaliskuussa 3 % vähemmän kuin tuontiöljy keskimäärin ja 7 % vähemmän kuin saudiarabialaisöljy.

Maiden välistä kauppaa ovat viime kuukausina hankaloittaneet myös länsimaiden Venäjän-vastaiset pakotteet. Yhdysvallat mahdollisti viime vuoden lopulla toissijaisten pakotteiden asettamisen ulkomaisille rahoitusyhtiöille, jos ne auttavat Venäjää kiertämään pakotteita. Lehtitietojen mukaan Kiinan kolme suurta valtionpankkia (BOC, CCB ja ICBC) ovat kieltäytyneet vastaanottamasta maksuja pakotteiden alaisilta venäläisyhtiöiltä, ja kiinalaispankit ovat olleet aiempaa haluttomampia välittämään maksuja, joilla voisi olla minkäänlainen yhteys pakotteiden alaisiin yhtiöihin. Pankit ovat alkaneet vaatia myyjältä ja ostajalta laajoja selvityksiä siitä, mihin lähetyksiin maksut liittyvät. Lehtitietojen mukaan tämä on aiheuttanut pitkiä viivästyksiä maksuliikenteessä maiden välillä. Jotkut venäläisyhtiöt ovat alkanet välittää maksuja kolmansien maiden kautta, mikä kasvattaa kustannuksia. Kiinalaisyhtiöitä on tänä vuonna kehotettu siirtymään juanin käyttöön Venäjän-kaupassa. Viime vuonna reilu neljännes maidenvälisestä kaupasta käytiin juaneissa (ks. BOFIT Viikkokatsaus 29/2023). Lehtitietojen mukaan monet kiinalaispankit (ml. ICBC) ovat tänä keväänä lopettaneet myös juan-maksujen vastaanottamisen venäläisyhtiöiltä ja jotkin lopettaneet Venäjän-toiminnot kokonaan. Pienemmät pankit, joilla ei ole muuta kansainvälistä toimintaa, ovat kasvattamassa markkinaosuuttaan. 

Venäjän hyökkäyssodan ja länsimaiden asettamien pakotteiden seurauksena Venäjän riippuvuus Kiinasta on lisääntynyt. Kiinan (ml. Hongkong) osuus venäjän tavaratuonnista on jo noin 40 % (ks. BOFIT Viikkokatsaus 33/2023). Venäjä on myös kasvattanut merkitystään Kiinan kauppakumppanina ja maan osuus on 5 % Kiinan tavaratuonnista ja 3 % -viennistä. Maiden välinen matkailu on kuitenkin vähentynyt merkittävästi pandemiaa edeltäneestä ajasta. Rosstatin tilastojen mukaan viime vuonna kiinalaisia turisteja vieraili Venäjällä vain neljännes vuoden 2019 määrästä. Samoin venäläisten turistimatkojen määrä Kiinaan jäi alle kolmannekseen vuodesta 2019. 

Kiinan tavaravienti Venäjälle on supistunut tänä vuonna



Lähteet: Kiinan tulli, CEIC ja BOFIT.