Kiinan ja Euroopan Unionin kahdenväliset suhteet ovat tärkeät mutta haastavat

Toukokuun alkupuolella Kiinan presidentti Xi Jinping vieraili Euroopassa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2019. Vierailun kohteena olivat Ranska, Unkari ja Serbia. Mediassa yleisesti esitetyn näkemyksen mukaan Kiina pyrki matkansa avulla kohentamaan suhdettaan Eurooppaan, sillä Kiinan kahdenväliset suhteet Yhdysvaltojen kanssa ovat varsin haavoittuvassa tilassa, ja Kiina haluaa, ettei Eurooppa kallistuisi liikaa Yhdysvaltojen tiukalle Kiina-kannalle. Euroopan Unionille vierailu puolestaan mahdollisti dialogin ylläpitämisen Kiinan kanssa. 

Vierailun yksi keskeisistä kokouksista oli tapaaminen Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ja Euroopan Komission presidentin Ursula von der Leyenin kanssa toukokuun 6. päivänä Pariisissa. Keskusteluissaan johtajat käsittelivät mm. geopolitiikkaa, ilmastonmuutosta sekä EU:n ja Kiinan välisiä taloussuhteita. Euroopan Komission virallisen tiedotteen mukaan talous- ja kauppasuhteisiin liittynyt keskustelu keskittyi erityisesti seuraaviin kolmeen asiaan: 1) Kiinan rakenteelliseen ylikapasiteettiin ja valtion tukemaan teollisuuteen, 2) Kiinan markkinoille pääsyn helpottamiseen, ja 3) tuotantoketjujen resilienssin parantamiseen. Vaikka Euroopan ja Kiinan näkemyserot näissä asioissa ovat suuret, molemmat osapuolet luonnehtivat kahdenvälistä suhdetta merkittäväksi ja painottivat keskusteluyhteyden tärkeyttä.

Kiinan teollisuuspolitiikka, joka EU:n näkemyksen mukaan suosii kotimaisia yrityksiä ja valtion tukien vuoksi johtaa epäreiluun kilpailuasetelmaan kansainvälisillä markkinoilla, on saanut laajasti huomiota Euroopassa viime aikoina. Viime aikoina EU ei ole Yhdysvaltojen tavoin asettanut erityisiä tuontitulleja kiinalaistuotteille, tosin keskustelu asiasta käy vilkkaana. EU onkin asettanut kilpailututkinnan alle mm. kiinalaiset lääketieteelliset laitteet, tuuliturbiinit, aurinkopaneelit ja sähköautot, ja tulokset vaikuttavat mahdollisiin kauppapoliittisiin päätöksiin.

Erimielisyydet ja haasteellinen liiketoimintaympäristö näkyvät myös konkreettisesti liike-elämässä. EU:n Kiinassa toimivan kauppakamarin toukokuun 10. päivänä julkaiseman selvityksen mukaan eurooppalaisten Kiinassa liiketoimintaa harjoittavien yritysten luottamus jatkaa heikkenemistään. Raportin mukaan Kiinan rakenteelliset ongelmat – kuten heikko kotimainen kysyntä, teollisuuden ylikapasiteetti, ja rakennussektorin alamäki – sekä markkinoille pääsy ja sääntelystä johtuvat esteet vaikeuttavat eurooppalaisten yritysten toimintaa Kiinassa.

Kiinan tullin tilastojen mukaan Kiinan ja EU:n välinen tavarakauppa on tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana supistunut 6 % vuotta aiemmasta. Viime vuonna kahdenvälisen kaupan arvo laski 7 %. Tämän taustalla oli erityisesti pienentynyt vienti EU:sta Kiinaan (-10 %), sillä tuonti Kiinasta supistui vain 1 %. Kiinan viennin arvo EU:hun oli 504 mrd. dollaria vuonna 2023 kun taas tuonnin arvo oli 283 mrd. dollaria. Näin ollen Kiinalla oli viime vuonna 221 mrd. dollarin kauppataseen ylijäämä EU:n kanssa.

Kiina on EU:lle hyvin tärkeä vientimarkkina, sillä se osti 9 % EU-maiden unionin ulkopuolelle suuntautuvasta kokonaisviennistä vuonna 2023. Vastaavasti EU on Yhdysvaltojen rinnalla Kiinan tärkeimpiä vientimarkkinoita, sillä molemmat ostavat noin 15 % Kiinan kokonaisviennistä. EU vie Kiinaan mm. moottoriajoneuvoja ja niiden osia, lääkkeitä, sekä elektronisia laitteita ja niiden osia ja tuo Kiinasta esimerkiksi telekommunikaatiolaitteita, tietotekniikkaa ja erinäisiä sähkölaitteita.

Kiinan tavarakauppa Euroopan Unionin kanssa on notkahtanut huippulukemista

Lähteet: Kiinan tulli, Macrobond ja BOFIT.