Suomen Kiinan-kauppa supistui reilusti viime vuonna

Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan Suomen tavaraviennin arvo Kiinaan supistui viime vuonna 12 % ja oli 3 557 milj. euroa. Kiinan hauras kotimainen kysyntä selittää heikkoja vientilukuja, tosin koko maailmantalouden alavire on johtanut siihen, että Suomen kokonaisvienti painui viime vuonna 7 % edellisvuodesta. Kiinan osuus Suomen kokonaisviennistä oli 4,7 % viime vuonna (4,9 % vuonna 2022). Kiina on Suomen viidenneksi tärkein vientimaa Saksan, Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Alankomaiden jälkeen. Suomen suurimmat vientituoteryhmät Kiinaan ovat puumassa ja paperituotteet (38 % Suomen Kiinan-viennistä) sekä koneet ja elektroniikka (37 % viennistä).  

Tavaratuonnin arvo Kiinasta supistui 18 % vuodentakaisesta, vähän enemmän kuin koko tuonti (-17 %). Tavaratuonnin arvo Kiinasta oli 6 917 milj. euroa ja kauppataseen alijäämä supistui 3 360 milj. euroon. Tuonnin heikot luvut selittyvät lähinnä Suomen vaisulla taloustilanteella ja pandemiaa seuranneen voimakkaan tavarakysynnän tasaantumisella. Kiina on Suomen kolmanneksi tärkein tuontimaa Ruotsin ja Saksan jälkeen 9,0 % osuudella (9,2 % vuonna 2022), ja koneet ja elektroniikka on suurin tuontituoteryhmä (56 % kokonaistuonnista).

Tilastokeskuksen palvelukaupan ennakkotietojen mukaan Suomen palveluviennin arvo Kiinaan laski viime vuonna 17 % vuotta aiemmasta ja oli 1 041 milj. euroa. Palvelutuonnin arvo Kiinasta supistui 15 % ja oli 1 293 milj. euroa. Suomen palvelujen vienti Kiinaan koostuu erityisesti henkisen omaisuuden käytöstä perityistä maksuista, televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalveluista, kuljetuspalveluista, sekä muista liike-elämän palveluista. Suomi ostaa Kiinalta erityisesti ns. muita liike-elämän palveluita sekä kuljetuspalveluita.

Palvelukauppa Kiinan kanssa on vuoden 2020 jälkeen kääntynyt alijäämäiseksi, minkä taustalla on turismin romahdus pandemian puhkeamisen myötä. Kiinalaiset turistit ovat pikkuhiljaa löytämässä takaisin Suomeen Kiinan luovuttua koronarajoituksista vuoden 2022 lopussa. Visit Finlandin alustavien tietojen mukaan viime vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä kiinalaisten matkustajien määrä oli 43 % vuoden 2019 vastaavasta ajankohdasta. Kiinalaisturistien osuus kaikista ulkomaisista Suomessa yöpyvistä turisteista oli viime vuoden lopussa 3 %, kun se ennen pandemiaa oli reilu 6 %.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n helmikuun lopussa julkaiseman Vientibarometrin mukaan Suomen viennissä ei ole odotettavissa nopeaa piristymistä. Tammikuussa tehdyn kyselyn perusteella ilmenee, että suuri osa (42 %) kansainvälistä kauppaa tekevistä suomalaisyrityksistä odottaa viennin jatkuvan nykytasolla seuraavan kuuden kuukauden aikana, kun taas joka neljäs odottaa viennin supistuvan. 28 % yrityksistä on optimistisempia ennakoidessaan viennin kasvavan. Yritykset kokevat kustannusten kasvun, maailmanpoliittisen epävarmuuden, työvoimapulan sekä kuljetusten ja logistiikan vaikeuksien suurimmiksi haasteikseen. Kiina-riippuvuus puolestaan ei vaikuta olevan erityisen suuri ongelma suomalaisille vientiyrityksille, sillä vain neljä prosenttia koki sen erittäin merkittäväksi ja 11 % merkittäväksi riskiksi.  

Vuosi 2023 oli haasteellinen Suomen Kiinan-kaupalle

Lähteet: Suomen Tulli ja Tilastokeskus.