Venäjän väestö supistuu

Viime vuoden lopussa Venäjällä asui pysyvästi 146,2 miljoonaa asukasta. Ilman vuonna 2014 miehitettyjä ja vuonna 2015 väestökirjanpitoon liitettyä Krimiä ja Sevastopolin kaupunkia maan väkiluku oli noin 144 miljoonaa. Suurimmillaan väkiluku oli 149 miljoonaa vuonna 1993.

Luonnollinen väestönkasvu on liki koko 2000-luvun ollut negatiivinen, eli syntyneiden määrä on ollut kuolleiden määrää pienempi. Viime vuonna lapsia syntyi vain 1,27 miljoonaa, mikä on vähemmän kuin kertaakaan 2000-luvun aikana. Syntyvyyden laskuun vaikuttaa erityisesti 1990-luvulla syntyneen ikäluokan poikkeuksellisen pieni koko. Nuorten aikuisten (25–30-vuotiaat) ikäluokka on nyt noin 5 miljoonaa pienempi kuin vuosikymmen sitten. Syntyneiden määrän odotetaan säilyvän nykyisellä matalalla tasolla ainakin tämän vuosikymmenen loppuun.

Kuolleisuus (kuolleiden määrä / 1000 asukasta) on laskenut ja odotettavissa oleva elinikä on noussut liki koko 2000-luvun, mutta se ei ole riittänyt kompensoimaan supistuvaa syntyvyyttä. Viime vuonna kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän noin 440 000 hengellä. Koronapandemian aiheuttama merkittävin kuolleisuuden nousu osui vuoteen 2021, jolloin kuolleisuuden ja syntyvyyden ero oli noin 1 miljoonaa henkeä. Väestön ennustetaan vanhenevan, ja Rosstatin tuoreessa väestöennusteessa eläkeikäisen väestön osuus kasvaa nykyisestä 24 prosentista kohti 27 prosenttia 2040-luvulla.

Syntyvyyden ennustetaan pysyvän kuolleisuutta pienempänä

Lähde: Rosstat/ CEIC. Vuodet 2024-2045 Rosstatin väestöennusteen keskimmäinen ennusteura.

Maahanmuutto hidastaa väestön supistumista

Supistuvaa väestökehitystä on tasannut lähinnä Keski-Aasiasta Venäjälle suuntautuva nettomaahanmuutto. Viime vuonna tilastoitu nettomaahanmuutto oli reilut 200 000 henkeä, eli nettomaahanmuutto kattaa noin puolet luonnollisesta väestön supistumisesta. Ilman merkittävää maahanmuuttoa ja miehitettyjen alueiden lisäämistä väestökirjanpitoon Venäjän väkiluku olisi 2000-luvun aikana supistunut kenties noin 12 miljoonalla ja viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 5 miljoonalla asukkaalla.

Sekä maahanmuuton että maastamuuton tilastointi on epätarkkaa. Maasta muuttavat Venäjän kansalaiset eivät useinkaan ilmoita kotipaikan vaihtumista ja toisaalta esim. oleskeluluvan umpeutuessa asukas voi kirjautua automaattisesti poismuuttaneeksi vaikkei muuttaisi minnekään.  Arvioiden mukaan sodan ja mobilisaation takia maasta on muuttanut kenties noin 900 000 ihmistä. Näistä muuttajista suurin osa voi edelleen olla kirjoilla Venäjällä. Osittain tästä syystä koko maan väkiluku korjautuu usein väestönlaskennan yhteydessä. Viimeisin väestönlaskenta tehtiin vuonna 2020 ja sen vaikutus näkyy vuodelle 2022 kirjautuneena väkiluvun kasvuna.

Vakituisten asukkaiden lisäksi Venäjällä asuu suuri määrä siirtotyöläisiä, joiden määrästä on vain arvioita. Tammi-syyskuussa 2023 Venäjälle saavuttiin työn takia 3,6 miljoonaa kertaa. Tämä viittaa siihen, että Venäjälle tuli viime vuonna vähintään saman verran siirtotyöläisiä kuin ennen pandemiaa. Tulijoista noin 45 % tuli Uzbekistanista, noin 28 % Tadzhikistanista ja 14 % Kirgisiasta. Raportoidut määrät kertovat kuitenkin vain rajanylitysten määrän, ja moni kausityöläinen ylittää rajan usean kerran vuoden aikana. Hyvää tilastotietoa asiasta ei ole.

Supistuvan väestön tasapainottamiseksi sekä maahanmuuttajien että siirtotyöläisten määrän pitäisi lähivuosina kasvaa vuosittain. Pelko Venäjän mobilisaatiosta ja parantunut taloustilanne lähtömaissa on joidenkin arvioiden mukaan pikemminkin supistanut potentiaalisten muuttajien määrää. Rosstatin väestöennusteen keskimmäisen skenaarion mukaan vuosittainen nettomaahanmuutto ei juuri muutu nykytasoltaan seuraavien 20 vuoden aikana.

Maahanmuutosta huolimatta väestön ennustetaan supistuvan lähivuosikymmenet

Lähde: Rosstat/ CEIC. Vuodet 2024-2045 Rosstatin väestöennusteen keskimmäinen ennusteura.

Työttömyys on laskenut ennätyksellisen matalalle

Väestön, etenkin nuoren työikäisen väestön, supistuminen ja sodan vauhdittama talouskasvu ovat johtaneet paikoin huomattavaan työvoimapulaan. Venäjän työmarkkinoilla palkka ja tehdyt työtunnit joustavat tyypillisesti paljon enemmän kuin työllisten määrä tai työhön osallistumisaste. Huonoina aikoina bonuksia ja muita palkanlisiä maksetaan vain vähän, ja työn kysynnän kasvaessa sekä palkat että muut korvaukset tapaavat nousta ripeästi. Nykyistä työmarkkinoiden kireyttä kuvaa sekä keskipalkkojen nopea nousu (15 % marraskuussa 2023) että työttömyysasteen painuminen historiallisen alhaiselle tasolle (3 % joulukuussa 2023). Työttömyys on hyvin pientä etenkin Venäjän Euroopan puoleisilla teollisuusalueilla. Sen sijaan Pohjois-Kaukasuksen alueilla sekä muutamilla Siperian ja Kaukoidän köyhillä alueilla työttömyys on edelleen selvästi koko maan keskiarvoa korkeampi. Kaikista maan 2,2 miljoonasta työttömästä liki 0,5 miljoonaa asuu Pohjois-Kaukasuksen federaatiopiirin alueella. Työvoimatoimistoihin rekisteröityneitä työttömiä oli joulukuussa koko maassa noin 0,4 miljoonaa.

Työmarkkinoiden kireydestä kertoo sekin, että työvoiman osallistumisaste kasvoi viime vuonna 61,3 prosenttiin. Se on nyt selvästi pandemiaa edeltänyttä tasoa korkeampi. Myös osa-aikatyötä tekevien määrä laski vuoden 2023 aikana ennätyksellisen matalalle tasolle. Erityisesti monilla metallinjalostuksen ja koneenrakennuksen aloilla osa-aikatyön määrä supistui liki 80 % edellisvuoden tasosta. Taloudessa ei juuri enää ole ylimääräisiä työvoimapuskureita ja työvoiman saatavuus alkaa rajoittaa tuotannon kasvuvauhtia. Lisäksi palkkojen nopea kasvu etenkin sotateollisuuteen liittyvillä jalostusteollisuuden aloilla lisää inflaatiopaineita.

Työttömien määrä on supistunut samalla kun työn kysyntä on kasvanut

Lähde: Rosstat, CEIC. Työttömien määrä on ILO:n menetelmän mukainen työttömien määrä (3 kuukauden keskiarvo), työn kysyntä on työvoimatoimistoihin ilmoitettujen avointen työpaikkojen määrä.