Yhdysvallat ja nousevat taloudet maailmantalouden vetureja

Maailmantalouden kasvu oli viime vuoden toisella puoliskolla hieman odotettua nopeampaa Yhdysvaltojen ja useiden nousevien talouksien vetämänä. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF näkee tämän kehityksen jatkuvan tänä vuonna, ja nosti viime viikolla maailmantalouden kasvuennustettaan tälle vuodelle 3,1 prosenttiin lokakuun edellisestä ennusteesta 2,9 prosentista. Ensi vuoden kasvuksi valuuttarahasto ennakoi 3,2 %. Myös OECD ja Maailmanpankki ovat hiljattain julkaisseet ennustepäivityksensä. Maailmanpankin ennuste on kaikista kolmesta pessimistisin. Se ennustaa maailmantalouden kasvavan tänä vuonna 2,4 % ja ensi vuonna 2,7 %. OECD:n ennuste asettuu näiden väliin. Tämän vuoden ennuste on 2,9 % ja ensi vuoden 3,0 %. Historiallisesti maailmantalouden kasvu on hidasta, sillä vuosina 2000–2019 kasvu oli keskimäärin 3,8 % vuodessa.

Pitkäaikaista trendiä hitaampi kasvu johtuu kohonneen inflaation taltuttamiseen tähtäävästä kireästä rahapolitiikasta useissa maissa, mikä on heikentänyt talouden aktiviteettia. Lisäksi kohonnut korkotaso yhdistettynä kasvaneeseen julkisen velan määrään on aiheuttanut velkaongelmia joissakin heikoimman luottoluokituksen nousevissa talouksissa. Kireän rahapolitiikan ohella maailmantalouden kasvua on hidastanut useissa maissa kiristynyt finanssipolitiikka ja heikko tuottavuuskehitys.

Kaikkien kolmen suuren institutionaalisen ennustajan näkemykset Kiinan talouden kasvusta ovat yhtenäisiä. Tämän vuoden ennusteet ovat 4,5 ja 4,7 prosentin välillä, kun taas ensi vuoden ennusteet asettuvat 4,1 ja 4,3 prosentin haarukkaan. Kiinan taloutta painaa edelleen kiinteistösektorin ongelmat ja heikko kulutuskysyntä. Venäjälle IMF ennustaa tälle vuodelle peräti 2,6 prosentin talouskasvua. Tämä johtuu valuuttarahaston mukaan sotamenojen kasvusta ja vahvasta yksityisestä kulutuksesta, jota ruokkii nopea reaalipalkkojen nousu. OECD:n 1,8 prosentin ja Maailmanpankin 1,3 prosentin kasvuennusteet ovat maltillisemmat. Ensi vuodelle kaikki kolme ennustavat noin prosentin kasvua.

Maailmantalouden ohella myös maailmankaupan kasvu on ollut heikkoa. Tavarakauppa supistui viime vuonna ensimmäistä kertaa kahteenkymmeneen vuoteen maailmatalouden taantumien ulkopuolella. Sitä on painanut heikko maailmantalouden kysyntä, ja erityisesti heikko investointien kasvu. Koronarajoitusten päättyminen piristi palveluiden kauppaa, ja se pitikin maailmakaupan kasvun viime vuonna positiivisena noin 0,4 prosentissa. Tänä vuonna tavarakaupan odotetaan palaavan kasvuun, jonka myötä koko maailmankauppa kasvaisi 2,3 % Maailmanpankin ja 3,3 % IMF:n ennusteen mukaan. Ensi vuodelle Maailmanpankki ennustaa 3,1 prosentin ja IMF 3,6 prosentin kasvua. Maailmankaupan kasvu jää kuitenkin selvästi vuosien 2000–2019 keskimääräistä 4,7 prosentin kasvua hitaammaksi.

Maailmantalouden riskit ovat pääasiassa alasuuntaisia. Lähi-Idän tilanteen kärjistyminen entisestään voisi vaikeuttaa maailmankauppaa ja nostaa raaka-aineiden hintoja. Lisäksi pelkona on maailmanpoliittisten jännitteiden kasvu muuallakin. Tämä voisi näkyä konflikteina tai maailmantalouden fragmentaationa laajentumisena. Jälkimäinen näkyy esimerkiksi kansainvälisen kaupan ja pääomaliikkeiden rajoituksina. Lisäksi inflaation palautumisesta tavoitteeseensa on useissa talouksissa vielä epävarmuutta. Varsinkin palveluiden inflaatio on monissa talouksissa edelleen koholla. Jos inflaatio osoittautuisi ennakoitua sitkeämmäksi, rahapolitiikan normalisoituminen voisi viivästyä odotetusta. Toisaalta jos inflaatio laskee odotettua nopeammin, voisi se mahdollistaa rahapolitiikan keventämisen ennakoitua nopeammin. Ja lopuksi Kiinan merkitys maailmantaloudelle on niin suuri, että sen talouden odotettua nopeampi tai hitaampi kasvu vaikuttaisi myös maailmantalouden näkymiin.

IMF:n ennusteet maailmantalouden ja -kaupan kasvulle (%). Suluissa IMF:n edelliset, viime vuoden lokakuun ennusteet.

Lähde: IMF World Economic Outlook.