Kiinan ulkomaankaupassa heikko vuosi, mutta Venäjän-kauppa veti hyvin

Kiinan tullin mukaan maan tavaravienti oli viime vuonna 3 380 mrd. dollaria ja tuonti 2 560 mrd. dollaria. Sekä vienti että tuonti supistuivat noin 5 % vuotta aiemmasta. Heikkoa kehitystä selittävät maailmantalouden ja Kiinan oman talouden heikko kasvu, lisääntyneet geopoliittiset jännitteet mutta myös valuuttakurssi- ja hintamuutokset. Käytettävissä olevien tietojen perusteella sekä viennin että tuonnin volyymit vaikuttavat hieman kasvaneen viime vuonna. Tavarakaupan ylijäämä oli edelleen erittäin suuri (820 mrd. dollaria).

Maittain tarkasteltuna kaupan kehitys oli kaksijakoista. Sekä viennin että tuonnin arvot supistuivat useimpien länsimaiden ja myös ASEAN-maiden kanssa. Sen sijaan vienti veti hyvin suuremmista kauppakumppaneista Venäjälle, kun länsimaisten yritysten vetäytyminen Venäjältä Ukrainan sodan ja maalle asetettujen pakotteiden vuoksi on avannut kiinalaisille yrityksille markkinoita. Kiinan Venäjän-viennin arvo kasvoi viime vuonna lähes 50 % ja Venäjä nousi Kiinan 8. tärkeimmäksi vientimarkkinaksi hieman yli 3 prosentin osuudella viennistä. Myös Kiinan vienti Keski-Aasiaan on kasvanut vahvasti, mistä osa on saattanut kulkeutua edelleen Venäjälle. Kiinan Venäjän-viennissä nopeimmin kasvoi ajoneuvojen viennin arvo, joka kolminkertaistui. Myös erilaisten koneiden ja laitteiden viennin arvo kasvoi lähes 50 %.

Kiinan tuonnin arvo Venäjältä kasvoi, mutta selvästi vientiä maltillisemmin (10 %). Kiinan tuonti Venäjältä koostuu pääasiassa energiasta, ja energian maailmanmarkkinahinnan muutokset näkyvät varsin suoraan tuonnin arvossa. Viime vuonna energian hinnat keskimäärin laskivat. Kun katsotaan energian tuontimääriä, ne jatkoivat ripeää kasvua. Öljyä tuotiin 24 % enemmän kuin vuotta aiemmin, öljyjalosteita 170 % enemmän, hiiltä 50 % enemmän ja LNG:tä 24 % enemmän. Myös putkikaasutoimitusten volyymi vaikuttaa kasvaneen selvästi. Venäjä on noussut Kiinan tärkeimmäksi öljyntuontimaaksi ja sen osuus oli viime vuonna 19 % tuodusta öljymäärästä. Saudi-Arabiasta tuotiin toiseksi eniten (osuus 15 % määrästä). Venäläinen öljy on ollut kiinalaistoimijoille houkuttelevaa, sillä tullin tietojen perusteella venäläistä öljyä on tuotu Kiinaan keskimäärin 8 prosentin alennuksella muuhun öljyyn nähden. Muussa tuonnissa on kiinnostavaa, että Venäjän vuoden 2022 alusta käynnistämä joidenkin raakapuiden kuten kuusen ja männyn vientikielto on edelleen pitänyt myös Kiinan suuntaan.

Kiinan ulkomaankaupan vuodesta 2024 odotetaan hankalaa. Maailmantalouden kasvun odotetaan jäävän vaimeaksi ja geopoliittiset jännitteet jatkuvat merkittävinä, jonka vuoksi yritykset jatkavat tuotantoketjujensa arviointia. Lisäksi Venäjällä markkinaosuutta voi olla vaikea enää kasvattaa samaan tahtiin kuin viime vuonna. Punaisen meren turvallisuustilanteen takia merkittävästi pidentynyt rahtimatka Eurooppaan ei myöskään helpota kaupankäyntiä. Tuontia puolestaan verottaa Kiinan oma heikko taloustilanne.

Kiinan tavarakaupan kehitys valikoitujen kauppakumppaneiden kanssa

Lähteet: Kiinan tulli, CEIC ja BOFIT.