Venäjä aikoo jälleen lisätä valtion menoja tänä vuonna alijäämistä huolimatta

Federaatiobudjetti pysyi alijäämäisenä vuonna 2023

Venäjän finanssiministeriön alustavien tietojen mukaan Venäjän federaatiobudjetin tulot kasvoivat 5 % vuonna 2023 ja olivat 29 100 mrd. ruplaa (340 mrd. dollaria Venäjän keskuspankin virallisella keskikurssilla). Tulot olivat myös noin 3 000 mrd. ruplaa suuremmat kuin vuoden 2022 joulukuussa laaditussa budjettikehikossa oli arvioitu.

Öljy- ja kaasutulot supistuivat 24 % ja olivat 8 800 mrd. ruplaa. Niiden osuus koko federaatiobudjetin tuloista oli 30 %. Finanssiministeriön mukaan Urals-öljyn keskihinta vuonna 2023 oli 63 dollaria tynnyriltä, kun se vuonna 2022 oli 76 dollaria tynnyriltä. Viime vuoden loppupuoliskolla tulot lähtivät nousuun öljyn hinnan vetämänä ja vuoden 2023 öljy- ja kaasutulot ylsivät lopulta lähes samalle tasolle kuin vuonna 2021. Federaatiobudjetin muut tulot kasvoivat viime vuonna neljänneksellä. Keskeisistä tuloeristä esim. arvonlisäveroista saadut tulot kasvoivat 22 % ja yritysten voittoverosta kertyneet tulot 15 %.

Federaatiobudjetin menot olivat viime vuonna 32 400 mrd. ruplaa (380 mrd. dollaria) eli 4 % suuremmat kuin vuonna 2022. Menot kasvoivat jyrkästi etenkin vuosien 2022 ja 2023 vaihteessa sekä vuoden 2023 syksyllä. Menot olivat 3 200 mrd. suuremmat kuin joulukuussa 2022 oli budjetoitu. Tietoja menojen rakenteesta ei ole julkaistu.  

Federaatiobudjetin alijäämä oli viime vuonna noin 3 200 mrd. ruplaa (37 mrd. dollaria), mikä vastasi finanssiministeriön arvion mukaan noin 2 % BKT:stä. Alijäämä oli noin 300 mrd. ruplaa suurempi kuin budjettikehikossa oli arvioitu. Alijäämä oli lähes yhtä suuri kuin vuonna 2022.      

Venäjän federaatiobudjetin menoissa piikki vuosien 2022 ja 2023 vaihteessa sekä syksyllä 2023

Lähteet: CEIC, Venäjän finanssiministeriö, BOFIT.

Tänä vuonna budjettimenoja ja etenkin puolustusmenoja aiotaan lisätä roimasti

Tälle vuodelle hyväksytyssä federaatiobudjetissa menojen on määrä kasvaa 13 % vuoden 2023 ennakkolukuihin verrattuna. Useimmissa ennusteissa Venäjän kuluttajahintainflaation ennakoidaan tänä vuonna olevan keskimäärin noin 5 %, joten menot ovat kasvamassa selvästi myös reaalisesti. Se tulee pönkittämään myös Venäjän BKT:tä. Julkisen sektorin kulutuksen osuus BKT:stä oli viime vuonna noin 20 % ja federaatiobudjetista rahoitettiin myös merkittävä osa investoinneista.   

Venäjän federaatiobudjetin menoja aiotaan lisätä roimasti tänä vuonna

Lähteet: CEIC, Venäjän finanssiministeriö, BOFIT. 

Venäjä ei enää julkaise tietoja toteutuneiden budjettimenojen rakenteesta, mutta tuleville vuosille budjetoidut menot on eritelty myös menoluokittain. Suurin menoerä tämän vuoden budjetissa on puolustusmenot. Niihin on budjetoitu tälle vuodelle 10 400 mrd. ruplaa (noin 120 mrd. dollaria) eli 28 % koko federaatiobudjetin menoista. Sodankäyntiin liittyviä menoja sisältyy myös muihin menoluokkiin, kuten kansalliseen turvallisuuteen, jonka osuus budjettimenoista on tänä vuonna 9 %. Puolustusmenojen jälkeen suurin menoluokka on sosiaalimenot, joihin on varattu 21 % koko federaatiobudjetin menoista. Puolustusmenot ovat vuonna 2024 lähes kolminkertaiset vuoden 2021 tasoon verrattuna, kun taas esim. talouteen suuntautuvat menot ovat jopa hieman pienemmät kuin vuonna 2021.

Venäjän puolustusmenot ovat vuonna 2024 lähes kolminkertaiset vuoteen 2021 verrattuna 

Lähteet: Venäjän finanssiministeriö, BOFIT.

Tulojen odotetaan tämän vuoden federaatiobudjetissa kasvavan 20 % vuoden 2023 ennakkolukuihin verrattuna. Öljy- ja kaasutulojen kasvuksi arvioidaan 30 % ja muiden tulojen kasvuksi 16 %. Öljy- ja kaasutulojen budjetointi perustuu venäläisen öljyn keskimääräiselle 70 dollarin vientihinnalle. Öljyverotuksen pohjana tänä vuonna käytettävä hinta on Brent-öljyn maailmanmarkkinahinta 15 dollarin alennuksella tynnyriä kohden. Tällä hetkellä futuurimarkkinoiden pohjalta laskettu Brent-öljyn keskihinta tälle vuodelle on noin 77 dollaria tynnyriltä. Siten tämänhetkisten markkina-arvioiden pohjalta öljyn hinta jäisi pienemmäksi kuin budjetissa on oletettu.

Tämän vuoden federaatiobudjetti on suunniteltu 1 600 mrd. ruplaa alijäämäiseksi. Finanssiministeriön arvion mukaan alijäämä vastaa noin 1 % BKT:stä.

Vuosien 2025–2026 budjettisuunnitelmiin liittyy paljon epävarmuutta

Venäjän tuorein budjettikehikko kattaa myös vuodet 2025–2026. Venäjän pidemmän aikavälin budjettisuunnitelmiin on kuitenkin usein liittynyt paljon epävarmuutta, ja nykytilanteessa riskit ovat sodan vuoksi poikkeuksellisen suuria.

Vuoden 2025 federaatiobudjetti on suunniteltu vain 830 mrd. ruplaa alijäämäiseksi (0,4 % BKT:stä). Tämä perustuu kuitenkin nimellismenojen noin 6 prosentin leikkaukseen. Inflaation vuoksi menojen ostovoimakorjattu leikkaus olisi vielä suurempi ja johtaisi merkittävään negatiiviseen BKT-vaikutukseen. Näin suurta leikkausta voi olla vaikea toteuttaa.

Vuonna 2026 federaatiobudjetin menoja on määrä lisätä jälleen hieman. Vuoden 2026 alijäämäksi arvioidaan 1 500 mrd. ruplaa (0,8 % BKT:stä). 

Venäjällä on vielä mahdollisuuksia rahoittaa budjettivajetta

Venäjän federaatiobudjetin alijäämä vuosina 2022–2023 oli yhteensä noin 6 500 mrd. ruplaa. Alijäämää on rahoitettu säästetyistä öljy- ja kaasutuloista sekä kotimaisella velanotolla. Samoja keinoja aiotaan käyttää budjettivajeen rahoittamiseen myös jatkossa. Vuosille 2024–2026 budjetoitu alijäämä on yhteensä noin 4 000 mrd. ruplaa.    

Vuonna 2023 Venäjä ei tilittänyt yhtään uusia öljy- ja kaasutuloja öljyrahastoonsa, mutta ruplan heikentyminen tuki rahaston ruplamääräistä arvoa. Rahastosta nostettiin varoja viime vuonna yhteensä noin 3 500 mrd. ruplan arvosta lähinnä federaatiobudjetin alijäämän rahoittamiseen. Maaliskuusta 2022 lähtien rahastosta on käytetty varoja yhteensä noin 6 500 mrd. ruplan arvosta. Budjettivajeen rahoittamisen lisäksi rahastovaroja on käytetty venäläisten yritysten osakkeiden ja velkakirjojen ostamiseen.

Rahastossa oli vuoden 2023 lopussa varoja yhteensä 12 000 mrd. ruplaa (noin 133 mrd. dollaria tai 8 % BKT:stä). Rahastovaroista 5 000 mrd. ruplaa on ns. likvidejä varoja, jotka voidaan tarvittaessa ottaa nopeasti käyttöön budjettivajeen rahoittamiseksi. Likvideistä varoista noin 60 % on sijoitettu juan-määräisiin arvopapereihin ja loppu koostuu kullasta. Muut rahastovarat on sijoitettu pääosin suurten venäläisten yritysten, kuten Sberbankin, osakkeisiin ja velkakirjoihin.

Venäjän valtio on lisännyt myös velanottoaan viime vuosina. Kotimainen velka (ml. valtion takaukset) on kasvanut yhteensä noin 6 700 mrd. ruplalla vuosina 2022–2023, mutta velkaa on edelleen suhteellisen vähän. Vuoden 2023 lopussa valtion velka vastasi noin 18 % BKT:stä.

Venäjällä tuskin on vaikeuksia rahoittaa budjettialijäämäänsä tänäkään vuonna, vaikka alijäämä osoittautuisi suunniteltua suuremmaksikin. Jopa koko vuosille 2024–2026 budjetoitu alijäämä voitaisiin tarvittaessa kattaa kokonaan rahastovaroista. Vuosille 2024–2026 laaditut budjettisuunnitelmat vaikuttavat kuitenkin osin melko optimistisilta ja sodan jatkuminen aiheuttaa myös valtiontaloudelle suuria riskejä.