BOFIT ennustaa Venäjän BKT:n kasvavan tänä vuonna, mutta kasvun ylläpitäminen on entistä vaikeampaa

BOFIT ennustaa Venäjän BKT:n kasvavan tänä vuonna, mutta kasvun odotetaan hiipuvan vähitellen    

Venäjän talouden odotetaan kasvavan tänä vuonna tammi-kesäkuun ripeän kasvun ansiosta, vaikka neljännesvuosikasvun ennakoidaan hidastuvan loppuvuonna. Talouden kehitys on ollut alkuvuonna 2023 selvästi ennakoitua parempaa. Positiivisten yllätysten syynä on ollut ensisijaisesti julkisten menojen odotettua voimakkaampi kasvu. Julkiset menot ovat osaltaan tukeneet myös yksityistä kulutusta sekä investointeja. Tänä vuonna talouden kasvu näyttää nopealta myös siksi, että viime vuoden vertailuajankohtana kasvu oli heikkoa.

BOFITin tuoreessa ennusteessa Venäjän BKT:n odotetaan kasvavan tänä vuonna 2 %. Kuluvan vuoden kasvu on seurausta erityisesti julkisten menojen ja pankkien luotonannon lisäämisestä. Kysynnän voimakkaan kasvun vuoksi kapasiteetti on monilla aloilla täyskäytössä ja työttömyysaste on ennätyksellisen alhainen. Mobilisaatio ja maastamuutto ovat voimistaneet väestökehityksen aiheuttamaa työvoimapulaa. Talouden aktiviteetti on lähellä sotaa edeltänyttä tasoaan, ja pakotteet rajoittavat edelleen etenkin investointitavaroiden tuontia. Siksi nopean kasvun jatkumiselle ei ole edellytyksiä. Ensi vuonna kasvu hidastuu noin yhteen prosenttiin.

Ennustejaksolla Venäjän talouspolitiikka ei enää perustu tasapainoiseen budjettiin, pääomanliikkeiden vapauteen tai vapaaseen markkinatalouteen. Sodankäynnin tarpeista on tullut ensisijaisia, ja tässä mielessä Venäjällä on siirrytty sotatalouden oloihin. Sotatalouden oloissa BKT:n kasvulla ei enää ole entisenkaltaista yhteyttä kansalaisten hyvinvoinnin lisääntymiseen, kuten tuoreessa BOFIT-blogissa todetaan.

Venäjän talouden ennustamiseen liittyy edelleen poikkeuksellisen paljon epävarmuutta. Mahdolliset muutokset sodan kulussa voivat merkittävästi muokata Venäjän talouden kehitystä. Hyökkäyssodan vuoksi maan talouden ulkoinen toimintaympäristö on arvaamaton.

Venäjän BKT:n toteutunut ja ennustettu vuosimuutos

Lähteet: Rosstat, BOFIT Venäjä-ennuste 2/2023.

Vaihtotaseen ylijäämä on edelleen huomattavasti viime vuoden ennätyslukemia pienempi

Venäjän keskuspankin ennakkotietojen mukaan Venäjän vaihtotaseen ylijäämä oli tammi-elokuussa noin 26 mrd. dollaria eli huomattavasti pienempi kuin ennätyksellinen 185 mrd. dollarin ylijäämä vuotta aiemmin. Vaihtotaseen ylijäämää on nakertanut etenkin ulkomaankauppa, kun Venäjän vientitulot ovat supistuneet jyrkästi ja tuontimenot kasvaneet.

Tavaraviennin arvo supistui keskuspankin ennakkotietojen mukaan tammi-elokuussa 32 % vuotta aiemmasta, kun taas tavaratuonnin arvo kasvoi 17 % vuotta aiemmasta. Vientiä ovat painaneet etenkin länsimaiden asettamat tuontirajoitteet monille venäläisille tavaroille sekä raaka-ainehintojen lasku. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan Urals-öljyn keskimääräinen vientihinta oli tammi-elokuussa noin 40 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Tavaratuonti on kasvanut kevään 2022 kuopastaan talouden elpymisen vetämänä. Tuonnin arvo on jo kivunnut sotaa edeltävälle tasolleen ja viime kuukausina kasvu on tasaantunut mm. ruplan voimakkaan heikentymisen seurauksena.

Venäjän tavarakauppa oli edelleen ylijäämäistä tammi-elokuussa. Sitä vastoin palvelukaupan alijäämä kaksinkertaistui vuotta aiempaan verrattuna matkailupalveluiden tuonnin nopean kasvun vetämänä. Myös pääoman ulosvirtaus Venäjältä on jatkunut edelleen, mutta maltillisempana viime vuoden ennätyslukemiin verrattuna.  

Venäjän vaihtotaseen ylijäämä on pysynyt melko pienenä

Lähteet: CEIC/Venäjän keskuspankki, BOFIT.

Federaatiobudjetin menojen kasvu on hyytynyt viime kuukausina

Vielä tämän vuoden alkupuolella federaatiobudjetin menoja lisättiin voimakkaasti, mutta viime kuukausina menot ovat kääntyneet laskuun. Tammi-elokuussa menoja lisättiin 12 % vuotta aiemmasta, mutta elokuussa ne supistuivat lähes 8 % vuotta aiemmasta.  

Federaatiobudjetin tulojen kehitys taas on kohentunut viime kuukausina. Tammi-elokuussa tulot supistuivat vielä lähes 4 % vuotta aiemmasta, mutta viime kuukausina ne ovat kääntyneet kasvuun. Öljy- ja kaasutulot olivat tammi-elokuussa 38 % pienemmät kuin vuotta aiemmin. Viime kuukausina niitä on kuitenkin tukenut öljyn hinnan nousu ja ruplan heikentyminen. Sitä vastoin muut tulot kasvoivat tammi-elokuussa 24 % vuotta aiemmasta etenkin suuremman arvonlisäverokertymän vetämänä.

Federaatiobudjetin alijäämä on pienentynyt menojen hiipuessa ja tulojen kasvaessa. Viimeisen 12 kuukauden yhteenlaskettu federaatiobudjetin alijäämä oli elokuussa 5 800 mrd. ruplaa eli noin 4 % BKT:stä. 

Venäjän vuodelle 2023 hyväksytyssä budjettisuunnitelmassa federaatiobudjetin menot supistuisivat noin 7 %. Jos budjettisuunnitelmasta pidetään kiinni, menoja pitäisi leikata syys-joulukuussa noin 30 % vuotta aiempaan verrattuna. Se hidastaisi talouskasvua huomattavasti. Näin suuri leikkaus on tuskin mahdollinen sodan jatkuessa ja ensi vuoden presidentinvaalien lähestyessä. Venäjän finanssiministeriö valmistelee parhaillaan uutta budjettikehikkoa seuraavalle kolmivuotiskaudelle.       

Venäjän federaatiobudjetin menojen kasvu on hyytynyt viime kuukausina

Lähteet: CEIC/Venäjän finanssiministeriö, BOFIT.