Juanin merkitys Venäjän ulkomaankaupassa kasvaa

Venäjää vastaan asetettujen pakotteiden ja länsiyritysten vetäytymisen seurauksena Venäjän suurimmat pankit eivät enää voi aiempaan tapaan käsitellä dollari- ja euromaksuja. Toisaalta Venäjä on sodan ajan pyrkinyt irtautumaan länsivaluuttojen käytöstä ulkomaankaupassaan. Presidentti Putin on mm. vaatinut kaasutoimitusten maksuja ruplissa, ja öljynviennissä uusia asiakkaita on houkuteltu sekä merkittävillä alennuksilla että mahdollisuudella käyttää asiakasmaiden omia valuuttoja.

Venäjän keskuspankki on nyt julkaissut ensimmäistä kertaa hyökkäyssodan alun jälkeen tietoja maan ulkomaankaupan maksujen valuuttajakaumasta. Näiden mukaan tämän vuoden toukokuussa epäystävällisten maiden valuuttojen, eli lähinnä Yhdysvaltain dollarin ja euron, osuus tavara- ja palveluviennin laskutuksessa oli noin kolmanneksen, ruplan osuus noin 40 % ja muiden valuuttojen osuus vajaa 30 %.

Muutos sotaa edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna on merkittävä. Silloin Yhdysvaltain dollarin ja euron osuus viennin laskutuksessa oli noin 85 % ja ruplan osuus reilut 10 %. Muiden valuuttojen, eli mm. juanin, rupian ja dirhamin, yhteenlaskettu osuus on sodan aikana kasvanut lähes nollasta reiluun neljännekseen. Muiden valuuttojen osuus on erityisen suuri Venäjän viennissä Aasian (34 %) ja Afrikan maihin (32 %), muussa kaupassa niitä ei juuri käytetä. Keskuspankin rahoitusmarkkinoiden vakausraportin yhteydessä julkaistuista tiedoista käy ilmi, että Kiinan juanin osuus ”muilla valuutoilla” tehtävistä maksuista on hallitseva. Toukokuussa juanin osuus viennin laskutuksessa oli jo 25 %.

Tiedot sopivat yhteen sen kanssa, että erityisesti Aasiaan (mm. Kiina ja Intia) suuntautuvassa öljynviennissä on siirrytty käyttämään muita valuuttoja kuin dollaria. On hyvä muistaa, että Venäjän keskeiset vientituotteet ovat yhä perusraaka-aineita, joiden hinnat noteerataan pääsääntöisesti Yhdysvaltain dollareissa. Venäjän tavaraviennissä laskutusvaluutta on siis yhä useammin eri kuin hinnoittelussa käytetty valuutta. Myös federaatiobudjettiin maksettavat öljy- ja kaasuverot määritellään öljyn dollarihinnan mukaan. Yhdysvaltain dollarin valta-asemaa globaalina valuuttana Venäjän ulkomaankaupan muutokset eivät juuri horjuta.

Ruplan ja juanin osuus viennissä on sodan aikana kasvanut merkittävästi

Lähde: Venäjän keskuspankki, maksuvaluuttatilastot ja rahoitusvakausraportti 6/2023.

Juanin osuus on kasvanut myös tuonnin laskutusvaluutoissa

Samalla kun Venäjän tuonnin maantieteellinen painopiste on siirtynyt Aasiaan, on juanin käyttö laskutusvaluuttana kasvanut merkittävästi. Ennen sotaa dollarin osuus tuonnissa oli noin 35 %, euron osuus noin 30 % ja muiden valuuttojen osuus muutama prosentti. Tämän vuoden toukokuussa euron ja dollarin osuus tuonnin laskutuksessa oli enää vain reilun kolmanneksen ja juanin osuus noin 30 %. Muutos kuvaa lähinnä tuonnin maantieteen muuttumista, tuonti EU-maista ylipäätään on puolittunut.

On mahdollista, että juan on suurelta osin korvannut länsivaluutat Kiinan ja Venäjän välisessä kaupassa. Maakohtaisia tietoja ei enää julkaista, mutta vuonna 2021 noin 70 % Venäjän Kiinan-tuonnista maksettiin länsivaluutoilla ja noin 25 % ”muilla valuutoilla” eli lähinnä juaneilla. Keskuspankin mukaan toukokuussa puolet Aasian maista tulevasta tuonnista maksettiin muilla kuin ruplilla tai länsivaluutoilla. Toisin kuin viennissä, tuonnin puolella Venäjä ei ole onnistunut kasvattamaan ruplan käyttöä, ja huhti-toukokuussa juanin osuus laskutuksessa oli jo suurempi kuin ruplan. Perinteisesti valtaosa Euraasian talousliiton maista tulevasta tuonnista on maksettu ruplissa.

Länsivaluuttojen osuus tuonnissa on supistunut

Lähde: Venäjän keskuspankki, maksuvaluuttatilastot ja rahoitusvakausraportti 6/2023.

Keskuspankin mukaan kuluvan vuoden aikana sekä euroissa että juaneissa maksetut tuontimaksut ovat kuukausitasolla olleet näissä valuutoissa saatuja vientituloja pienempiä. Rupla- ja dollaripohjaisia vientituloja on siis täytynyt vaihtaa juaneiksi ja euroiksi. Pyrkimykset irtautua dollaripohjaisesta kaupankäynnistä ja tuontimaiden muuttuminen ovat siten lisänneet erityisesti Kiinan juanin kysyntää Venäjällä. Moskovan pörssin valuuttamarkkinalla juanilla alettiin käydä kauppaa vuosi sitten, ja sen osuus kaupankäynnistä on kasvanut tasaisesti. Tämän vuoden kesäkuussa rupla-juan-parin osuus valuuttamarkkinan kaupankäynnistä oli 36 %. Muissa kaupoissa vastinparina oli edelleen joko dollari tai euro. Myös keskuspankin tekemät budjettisäännön mukaiset valuuttaoperaatiot tehdään tällä hetkellä juaneissa.

Toistaiseksi juanin merkitys pankkisektorin taseessa on rajallinen, mutta kasvu on ollut nopeaa. Esimerkiksi yritysten valuuttatalletuksissa muiden kuin dollarin ja euron osuus on viimeisen vuoden aikana kasvanut nollasta 40 prosenttiin. Valuuttalainojen määrä on ylipäätään supistunut, mutta niissäkin valuuttajakauma on muutoksessa. Muiden valuuttojen osuus lainoista on kasvanut noin 20 prosenttiin. Tarkempaa valuuttajakaumaa ei raportoida, mutta juanin osuus ”muista valuutoista” lienee hallitseva. Juanin käytön laajentumista hidastaa kuitenkin mm. se, ettei juan ole vapaasti vaihdettava valuutta. Globaalisti juanin osuus pankkien valuutta- ja OTC-johdannaiskaupasta on vain muutaman prosentin (kts. Viikkokatsaus 24/2022). Lisäksi suuret kiinalaiset pankit ovat toistaiseksi olleet hyvin varovaisia kaikissa toimissaan pakotteiden alaisten vastapuolien kanssa.