Venäjällä inflaatio on hidastunut, mutta inflaatioriskit ovat lisääntyneet

Venäjän keskuspankki piti ohjauskorkonsa ennallaan viimeisimmässä, huhtikuun lopulla pidetyssä kokouksessaan. Korko on pysynyt 7,5 prosentissa viime syyskuusta lähtien. Inflaatio on hidastunut Venäjällä viime kuukausina huomattavasti. Keskuspankki ei kuitenkaan ole laskenut ohjauskorkoa, koska se näkee monia riskejä inflaation kiihtymiselle tulevina kuukausina.

Inflaatio on hidastunut... 

Kuluttajahinnat nousivat Venäjällä jyrkästi viime keväänä Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Vuosi-inflaatio oli nopeimmillaan 17–18 % maalis-huhtikuussa 2022, mutta on sittemmin hidastunut vähitellen. Maaliskuussa 2023 kuluttajahinnat nousivat enää 3.5 % vuotta aiemmasta, pitkälti edellisvuoden vertailukohdan vuoksi. Inflaatio on hidastunut useiden tekijöiden vuoksi: talouden taantuma on vähentänyt kysyntää, tuonnin elpyminen on lievittänyt tarjonnan pullonkauloja ja vahvempi rupla on hillinnyt tuontihintojen kautta välittyviä inflaatiopaineita.  

Venäjän talous kääntyi sodan ja siitä aiheutuneiden talouspakotteiden vuoksi taantumaan, mikä on vähentänyt kysyntää. Talousministeriön ennakkoarvion mukaan Venäjän BKT supistui tammi-maaliskuussa edelleen noin 2 % vuotta aiemmasta. Tuonnin voimakas supistuminen viime keväänä rajoitti monien tavaroiden tarjontaa Venäjällä. Tuonti on kuitenkin elpynyt vähitellen viime kesästä lähtien, kun Venäjä on löytänyt uusia tuontimarkkinoita ja saanut rakennettua uusia logistiikkaketjuja. Lisäksi joitakin tuontitavaroita on korvattu kotimaista tuotantoa lisäämällä. Elintarvikkeiden hintojen nousua on hillinnyt myös viime vuoden hyvä sato.    

Inflaatiopaineita on helpottanut myös vahvempi rupla. Venäjän hyökättyä Ukrainaan ruplan kurssi romahti historiallisiin pohjalukemiinsa. Rupla on kuitenkin kivunnut takaisin sotaa edeltäneelle tasolleen pääomaliikkeille asetettujen rajoitusten ja mittavan vaihtotaseen ylijäämän tukemana. Tammi-maaliskuussa 2023 ruplan nimellinen kauppapainotettu valuuttakurssi oli 26 % vahvempi vuotta aiempaan verrattuna.

...mutta inflaatioriskit ovat lisääntyneet

Monet tekijät voivat kuitenkin kiihdyttää inflaatiota Venäjällä tulevina kuukausina. Valtion menoja on lisätty voimakkaasti ja valtiontalous on kääntynyt alijäämäiseksi. Venäjän tämän vuoden budjettisuunnitelmissa odotetaan federaatiobudjetin tulojen supistuvan 6 % ja menojen supistuvan 4 %. Alijäämän ennakoidaan olevan noin 2 % BKT:stä. Tammi-huhtikuussa federaatiobudjetin menot kasvoivat 26 % vuotta aiemmasta ja tulot supistuivat 22 %. Budjetin alijäämä ylitti jo tammi-huhtikuussa selvästi koko tälle vuodelle budjetoidun tason. Jos Venäjä jatkaa sotaa Ukrainassa, valtion menoja on vaikea leikata. Silloin budjettialijäämä todennäköisesti kasvaa entisestään ja inflaatiopaineet lisääntyvät.

Inflaatioriskejä aiheutuu myös kireästä työmarkkinatilanteesta. Venäjällä oli pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta jo ennen sodan alkamista. Sodan seurauksena työvoima on vähentynyt värväysten ja maastamuuton seurauksena jopa sadoilla tuhansilla. Työvoimapulan paheneminen on aiheuttanut nousupaineita palkkoihin. Palkkojen nousu voi kasvattaa kysyntää ja lisätä inflaatiopaineita.                 

Inflaatioriskejä aiheutuu myös ruplan kurssista. Ruplan kurssi on viime aikoina kääntynyt jälleen laskuun, kun Venäjän vaihtotaseen ylijäämä on supistunut. Toukokuun alussa ruplan virallinen dollarikurssi oli noin 8 % heikompi vuoden alkuun verrattuna. Venäjän keskuspankin mukaan dollarin ja euron rooli Venäjän ulkomaankaupan maksuvaluuttana on kuitenkin vähentynyt huomattavasti. Vuoden 2021 lopussa 65 % Venäjän tuonnista ja 85 % viennistä maksettiin euroissa tai dollareissa, mutta vuoden 2022 lopussa osuus oli enää noin 50 %. Ruplan osuus laskutusvaluuttana oli 30–35 % ja juanin 15–20 %.                                

Tämän vuoden inflaatioennusteita rukattu hieman alaspäin

Venäjän keskuspankki julkaisi myös päivitetyn talousennusteensa huhtikuun lopun korkokokouksen yhteydessä. Keskuspankki nosti BKT-ennustettaan ja odottaa nyt Venäjän BKT:n kasvavan tänä vuonna 0,5–2 %. Inflaatioennustettaan keskuspankki viilasi hieman alaspäin ja arvioi kuluttajahintainflaation olevan 4,5–6,5 % tämän vuoden lopussa. Neljän prosentin inflaatiotavoite on määrä saavuttaa vuonna 2024. Keskuspankki arvioi ohjauskoron olevan loppuvuonna keskimäärin 7,1–8,6 %, joten se näkee tänä vuonna pikemmin paineita koron nostoon kuin laskuun.

Consensus Economicsin huhtikuussa kokoamien keskeisten BKT-ennusteiden keskiarvo tälle vuodelle oli -0,9 %, kun taas inflaation ennakoidaan olevan tämän vuoden lopussa 5,7 %.       

Kuluttajahinnat nousivat Venäjällä jyrkästi Venäjän hyökättyä Ukrainaan

Lähteet: Macrobond, Rosstat, Eurostat, BOFIT.