Koronapandemia realisoi Kiinan ulkomaisen lainanannon riskit

Viime vuosikymmenellä Kiina nousi maailman suurimmaksi yksittäiseksi lainanantajaksi kehittyville ja nouseville talouksille. Maailmanpankin velkatilastojen mukaan Kiinan lainat matalan ja keskitulotason maille olivat 180 mrd. dollaria vuoden 2021 lopulla. Lainakanta on yli nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Eniten Kiina oli myöntänyt lainaa Aasian maille, joista selvästi eniten Pakistanille (27 mrd. dollaria). Afrikan maista eniten kiinalaislainoja on saanut Angola (20 mrd. dollaria). Maailmanpankin velkatilastoja on kuitenkin kritisoitu puutteellisiksi ja Kiinan todellisen lainakannan on arvioitu olevan selvästi, ehkä jopa kaksi kertaa Maailmanpankin tilastoja suurempi. Lainoja ei myönnä Kiinan valtio vaan tyypillisesti suoraan hallituksen alaiset politiikkapankit China Development Bank (CDB) tai Export-Import Bank (ExIm Bank), ja pienemmässä määrin suuret valtionomistamat kiinalaispankit. Kiina katsoo, että kaikki mainitut pankit ovat yksityisiä toimijoita, vaikka on täysin selvää, että etenkin politiikkapankit ovat tiukasti hallituksen ohjaamia.

Monet kehittyvät ja nousevat taloudet velkaantuivat viime vuosikymmenellä nopeasti ja koronapandemia ajoi maita yhä suurempiin ongelmiin velkojensa kanssa. Vuonna 2020 IMF:n ja Maailmanpankin kannustamana G20-maat pääsivät nopeasti sopuun lainanhoitomaksujen tilapäisestä keskeyttämisestä yli 70 matalan tulotason maalle. Jo silloin oli kuitenkin selvää, että monella maalla on edessään velkajärjestely. Tavallisesti maiden, usein erittäin vaikeat, velkajärjestelyt on hoidettu Pariisin klubin vetämänä. Kiina ei ole klubin jäsen eikä se ole sellaiseksi halunnut.

Kiinan tuomiseksi samaan neuvottelupöytään velkajärjestelyissä G20-piirissä sovittiin jo loppuvuonna 2020 uudesta velkajärjestelykehikosta (Common Framework for Debt Treatments) matalan tulotason maille. Kehikon puitteissa velkajärjestelyä ovat pyytäneet tähän mennessä Tsad (Kiinan lainat 0,3 mrd. dollaria), Sambia (3,8 mrd. dollaria), Ghana (1,7 mrd. dollaria) ja Etiopia (7,4 mrd. dollaria). Maista Tsad sai neuvoteltua kehikon ulkopuolella kahdenvälisesti velkojiensa kanssa lainojen järjestelystä viime syksynä. Muiden maiden neuvottelut ovat olleet pahasti jumissa.

Yhteisen sävelen löytäminen on ollut vaikeaa. Kiinalaisille eivät ole ainakaan tähän asti sopineet sellaiset velkajärjestelymallit, joissa velan määrää pienennetään varsinkin, kun perinteisesti tällaisissa järjestelyissä IMF:n, Maailmanpankin ja muiden kansainvälisten järjestöjen ei ole tarvinnut lainojaan leikata. Sen sijaan kiinalaistoimijat ovat suosineet järjestelyjä, joissa laina-aikoja pidennetään. Esimerkiksi syksyllä 2022 Kiinalta runsaasti lainaa (5 mrd. dollaria) ottanut Ecuador pääsi kahdenvälisissä neuvotteluissa yhteisymmärrykseen laina-aikojen pidentämisestä kahden kiinalaisen päävelkojansa (CDB ja ExIm Bank) kanssa. Myös pahoissa vaikeuksissa olevalle Sri Lankalle (7,2 mrd dollaria lainaa Kiinalta) kiinalaistoimijoista ainakin ExIm Bank on tarjonnut lainanhoitomaksujen lykkäystä kahdella vuodella. Sen sijaan myös suurissa talousvaikeuksissa olevalle Pakistanille Kiina tarjoisi helmikuussa lisää lainaa (700 milj. dollaria), kun velkaa oli jo ennestään reilusti (27,4 mrd. dollaria).

Kehittyville ja nouseville talouksille Kiinalta saadut lainat ovat selvästikin olleet houkuttelevia. Lainoihin ei ole sidottuna ehtoja yhteiskunnan kehittämisestä, kuten vaikka lapsityövoimasta luopumisesta, minkä johdosta maat ovat olleet valmiita maksamaan korkeampaa korkoa. Lisäksi Kiina on tarjonnut usein rahoituksen lisäksi myös hankkeen suunnittelun ja toteutuksen, ja joskus on sovittu myös lainojen lyhentämisestä tulevilla raaka-ainetoimituksilla. On myös esitetty epäilyjä, että kiinalaistoimijat ovat tarjonneet päättäjille henkilökohtaisia etuja. Paljon puhutusta velkaloukkudiplomatiasta on silti vain vähän näyttöä. Ennemminkin vaikuttaa siltä, että hankkeiden suunnittelussa ja riskien arvioinnissa on paljon parantamisen varaa. Lainananto on kuitenkin antanut Kiinalle vaikutusvaltaa kehittyvissä ja nousevissa talouksissa.

Kiinan lainat matalan ja keskitulotason maille kasvoivat voimakkaasti viime vuosikymmenellä

Lähteet: Maailmanpankin kansainväliset velkatilastot ja BOFIT.