Kiinan ja Venäjän välinen kauppa kasvanut alkuvuonna edelleen

Kiinan tuonti Venäjältä on kasvanut helmikuun 2022 jälkeen selvästi vientiä nopeammin, ja maiden välisen kauppataseen alijäämä on kasvanut Kiinalle ennätyssuureksi, yli 35 miljardiin dollariin. Kiinan tuonnin arvo Venäjältä on vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä kasvanut reilun kolmanneksen viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Valtaosa tuonnista, noin 80 %, on energiaa.

Tammi-maaliskuussa 2023 Kiina toi Venäjältä dollarimääräisesti 40 % enemmän energiaa kuin vastaavaan aikaan vuotta aiemmin. Määrällä mitattuna Kiina toi Venäjältä kolmanneksen enemmän raakaöljyä, 66 % enemmän nesteytettyä kaasua (LNG), ja 145 % enemmän hiiltä kuin vuotta aiemmin. Putkikaasun tuontimäärien julkaiseminen on lopetettu, mutta arvoltaan Venäjältä tuotu putkikaasu oli tammi-maaliskuussa lähes viisinkertainen vuotta aiempaan verrattuna. Venäjä nousi alkuvuodesta Saudi-Arabian ohi Kiinan suurimmaksi raakaöljyn tuontimaaksi, ja sen osuus on nykyisellään noin 18 prosenttia. Kolmanneksi eniten Kiina tuo raakaöljyä Irakista. Venäläinen öljy on viime kuukausina ollut Kiinalle keskimäärin reilut 10 % halvempaa kuin muualta tuotu.

Muita tuotteita kuin energiaa tuotiin Venäjältä dollarimääräisesti tammi-maaliskuussa noin 30 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Erityisen paljon kasvoi eläin- ja kasvirasvojen, vihannesten, kemikaalien, puumassan ja sellun, sekä jalometallien tuonti. Kunkin näiden osuus koko tuonnista on parin prosentin luokkaa. Sen sijaan perusmetallien ja metallituotteiden tuonti laski neljänneksen (osuus 4 %), ja puutavaran vajaat kymmenen prosenttia (osuus 2,5 %). Venäjän osuus Kiinan koko tavarakaupan tuonnista on kasvanut helmikuun 2022 jälkeen noin 4,5 prosenttiin, kun se vuosina 2019–2021 pysytteli keskimäärin vajaassa 3 prosentissa.

Kiinan viennin arvo Venäjälle oli tammi-maaliskuussa lähes 50 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Kasvulukuun vaikuttaa osaltaan matala vertailutaso. Suurimmat vientierät olivat koneet ja laitteet (24 % viennistä), ajoneuvot (20 %), elektroniikka (15 %) sekä kemikaalit ja muovit (14 %). Etenkin moottoriajoneuvojen vienti on kasvanut nopeasti oltuaan viime kesänä pysähdyksissä, ja niiden viennin arvo oli tammi-maaliskuussa dollareissa lähes kaksinkertainen vuotta aiempaan verrattuna. Maaliskuussa Kiinasta vietiin Venäjälle yhteensä vajaat 60 000 moottoriajoneuvoa, kun vielä viime vuoden elokuussa määrä oli alle 5 000. Venäläiset ostivat kiinalaisia matkapuhelimia ensimmäisellä neljänneksellä yli 40 % enemmän kuin vuotta aiemmin ja kiinalaisten matkapuhelinvalmistajien markkinaosuus Venäjällä kasvoi 70 prosenttiin aiemmasta 50 prosentista. Myös kemikaalien ja muovien vienti kasvoi alkuvuonna dollarimääräisesti reilut 60 % vuoden takaiseen verrattuna. Venäjän osuus Kiinan viennistä on viimeisten kuukausien aikana kasvanut noin 3 prosenttiin, kun se aiemmin on pyörinyt kahdessa prosentissa.

Viime viikolla julkaistun analyysin mukaan Kiinan merkitys Venäjän ulkomaankaupalle on kasvanut huomattavasti hyökkäyssodan aikana (BOFIT Policy Brief 9/2023). Joulukuussa 2022 Kiinan osuus Venäjän tuonnista oli noussut jo noin 40 prosenttiin, kun vielä vuotta aiemmin osuus oli 25 %. Kiinan osuus Venäjän viennistä oli samassa ajassa noussut noin 15 prosentista 20 prosenttiin.

Kiinan Venäjän-kaupassa kauppataseen vaje on kasvanut ennätyssuureksi

Lähteet: Kiinan tulli, Macrobond ja BOFIT.