Venäjän vienti väheni ja tuonti kasvoi tammi-maaliskuussa

Venäjän keskuspankin alustavien maksutasetietojen mukaan Venäjän tavara- ja palveluviennin arvo oli tammi-maaliskuussa 35 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Viennin arvo kävi huippulukemissa viime keväänä raakaöljyn ja muiden raaka-aineiden korkeiden hintojen vetämänä, mutta kääntyi sitten laskuun. Vientiä vähensivät mm. länsimaiden monille venäläisille tuotteille asettamat tuontirajoitukset sekä maakaasun viennin supistuminen Venäjän omien toimien vuoksi. Tämän vuoden tammi-maaliskuussa viennin arvo oli suurin piirtein vuoden 2019 keskimääräisellä tasolla.

Venäjän tavara- ja palvelutuonnin arvo oli keskuspankin arvion mukaan tammi-maaliskuussa 3 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Tuonti supistui jyrkästi heti Venäjän hyökättyä Ukrainaan, mutta on sittemmin elpynyt vähitellen. Tuonnin kasvu voi osin heijastaa tuontihintojen nousua. Inflaatio on ollut globaalisti nopeaa. Pakotteet ja yritysten omat päätökset ovat myös voineet nostaa Venäjän tuontihintoja, kun Venäjä on joutunut etsimään uusia tuontilähteitä ja kuljetusreittejä.

Vientitulojen vähentyessä ja tuontimenojen kasvaessa Venäjän kauppataseen ja samalla vaihtotaseen ylijäämä on sulanut. Tämän vuoden tammi-maaliskuussa vaihtotaseen ylijäämä oli enää 20 mrd. dollaria, kun se vuotta aiemmin oli 70 mrd. dollaria. Ylijäämän sulaminen on heijastunut myös ruplan kurssiin. Huhtikuussa ruplan kurssi on ollut noin 10 % heikompi viime vuoden loppuun verrattuna.

Venäjän tavara- ja palveluviennin arvo supistui ja tavara- ja palvelutuonnin arvo kasvoi tammi-maaliskuussa 2023

Lähteet: CEIC, Venäjän keskuspankki, BOFIT.  

Vaihtoehtoiset arviot viittaavat samansuuntaiseen kauppakehitykseen kuin viralliset tilastot

Venäjä lopetti ulkomaankauppatilastojen julkaisemisen lähes täysin viime keväänä. Viime kuukausina on jälleen alettu julkaista hieman yksityiskohtaisempia tilastoja. Lisäksi monien venäläisten tilastojen luotettavuuteen on kohdistunut epäilyjä sodan alkamisen jälkeen.

Ulkomaankaupan kehitystä voidaan tarkastella myös peilitilastojen eli kauppakumppaneiden julkaisemien kauppatilastojen pohjalta. Peilitilastojen pohjalta lasketut arviot viittaavat Venäjän ulkomaankaupan kehittyneen samansuuntaisesti kuin viralliset tilastot osoittavat, vaikka täsmällisissä kasvuluvuissa eroja onkin.

Tuoteryhmittäin tarkasteltuna erityisesti kemiallisten tuotteiden tuonti Venäjälle on kasvanut. Tämä voi heijastaa ainakin osittain raaka-ainehintojen nousua. Sitä vastoin sekä Venäjän tullin että peilitilastojen pohjalta laskettujen vaihtoehtoisten arvioiden pohjalta erityisesti teknologiatuotteiden tuonti on supistunut muuta tuontia voimakkaammin.

Venäjän tullitilastojen mukaan viennin arvon kasvu on ollut nopeaa mm. mineraalipolttoaineissa, lannoitteissa ja monissa metalleissa. Kasvu johtuu ainakin osittain raaka-aineiden hintojen noususta. Venäjän tullitilastoja eri tavaroiden vientimääristä ei edelleenkään ole saatavissa.

Öljyn vientimäärä on pysynyt ennallaan, mutta vientihinta on laskenut jyrkästi  

Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n arvion mukaan Venäjän koko öljyn viennin määrä pysyi tammi-helmikuussa suurin piirtein samalla tasolla kuin viime vuonna keskimäärin. Öljyjalosteiden vientimäärä on hieman supistunut, mutta raakaöljyä on viety hieman aiempaa enemmän. Vienti EU-maihin on tyrehtynyt lähes täysin, mutta vientiä on suunnattu etenkin Aasiaan ja öljyjalosteiden osalta osin myös Afrikkaan.

EU:n venäläiselle raakaöljylle asettamat tuontirajoitukset ja EU:n sekä G7-maiden hintakatto tulivat voimaan 5.12.2022 ja vastaavat pakotteet venäläisille öljyjalosteille 5.2.2023. Rajoitusten tavoitteena oli lopettaa venäläisen öljyn vienti EU-maihin muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Niillä ei pyritty estämään öljyn viennin suuntaamista uusille markkinoille globaalien öljymarkkinahäiriöiden hillitsemiseksi. Hintakattomekanismin on kuitenkin tarkoitus leikata Venäjän öljynviennistä saamia tuloja.  

Venäläisen Urals-öljyn vientihinta onkin laskenut tuntuvasti viimeisen vuoden aikana. Venäjän finanssiministeriön mukaan Urals-öljyn keskimääräinen vientihinta oli tammi-maaliskuussa noin 48 dollaria tynnyriltä eli 45 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Venäjä on myös ilmoittanut aikovansa leikata tänä vuonna öljyntuotantoaan 5 % pakotteiden seurauksena.