Kiinassa nähtiin alkuvuonna varovainen palautuminen kasvu-uralle

Koronarajoitusten päätyttyä kuluttajaluottamus koheni nopeasti ja ennakoi yksityisen kulutuksen palautumista kasvu-uralle. Maaliskuussa julkaistut tammi- ja helmikuun yhdistetyt luvut osoittavat, että vähittäiskauppa kasvoi nimellisesti 3,5 % vuoden takaisesta. Keskimääräisen kuluttajahintainflaation avulla arvioitu reaalinen vähittäiskaupan kasvu olisi ollut noin 2 %. Palvelusektorilla tuotettu arvonlisä kasvoi vuoden takaisesta 5,5 % ja kasvu oli laaja-alaista. Eniten kasvoivat hotelli- ja ravintolapalvelut (yli 10 %), IT-palvelut (9 %) ja rahoituspalvelut (8 %). Kuluttajaluottamus on maaliskuussakin pysynyt korkeilla tasoilla, mikä ennakoinee kokonaisuudessaan kohtalaisen hyvää ensimmäistä neljännestä.

Kiinteistösektorillakin saattaa pahin olla tältä erää takana. Myyntimäärät supistuivat enää 4 % vuoden takaisesta ja rakennusaloitukset 9 %, kun joulukuussa lasku oli vielä pitkästi kaksinumeroisissa lukemissa. Viranomaiset ovat viime kuukausina pyrkineet erinäisin järjestelyin saattamaan loppuun kesken jääneitä rakennusprojekteja (BOFIT Viikkokatsaus 06/2023), ja tammi-helmikuussa valmistuneet rakennusprojektit kasvoivatkin ensimmäistä kertaa 12 kuukauteen 8 % vuotta aiemmasta. Asuntohintojen laskukin näyttää ainakin osassa kaupunkeja pysähtyneen. Tilastoviranomaisen tarkastelemista 70 kaupungista hinnat laskivat edellisestä kuukaudesta enää 30:ssa, kun vielä loppuvuodesta laskevien asuntohintojen kaupunkeja oli yli 60.

Teollisuustuotanto kasvoi tammi-helmikuussa 2,4 % vuoden takaisesta. Kaivosteollisuus kasvoi lähes 5 % vuoden takaisesta heijastellen etenkin rakennusmateriaalien tuotannon kasvua. Tehdasteollisuus kasvoi 2 % vuoden takaisesta. Helmikuun teollisuussektorin ostopäällikköindekseissä uusien tilausten ja vientitilausten alaindeksit nousivat tasoille, joilla oltiin viimeksi vuoden 2020 kasvupyrähdyksen aikana. Vielä tammikuussa vienti ja tuonti supistuivat sekä dollarimääräisesti että juaneissa laskettuna selvästi, mutta helmikuussa palauduttiin pääosin kasvu-uralle.  Juanmääräisesti vienti kasvoi helmikuussa 5 % ja tuonti 13 % vuoden takaiseen verrattuna (dollareissa -1,3 % ja +4 %). Viennin määrä kasvoi tammi-helmikuussa yhteensä noin 10 % ja tuonnin määrä lähes 8 % vuoden takaisesta. Raaka-aineista Kiinaan tuotiin edellisvuotta enemmän tammi-helmikuussa rautamalmia ja sellua, kun vastaavasti öljyn ja kuparin tuonti supistui.

Investointien nimelliskasvu oli tammi-helmikuussa 5,5 % vuoden takaisesta. Vaikka kiinteistösektorin investoinnit laskivat edelleen lähes 6 %, investoinnit infrastruktuuriin kasvoivat 9 % ja teollisuuteen 8 %. Investointien kehityksen tarkempi tarkastelu on vaikeaa. Joidenkin tilastojen julkaisu on kokonaan lopetettu, ja jäljellä olevat ovat osittain keskenään ristiriitaisia.

Koronapolitiikan täyskäännöksen myötä vähittäiskauppa kääntyi alkuvuodesta kasvuun

Lähteet: NBS, CEIC, Macrobond ja BOFIT.

Kuluttajahintainflaatio laski helmikuussa 1 prosenttiin tammikuun 2,1 prosentista. Kokonaisinflaatiota vaimensi etenkin ruoan ja energiahintojen hitaampi nousu. Helmikuussa ruoan hinnannousu hidastui 2,1 prosenttiin (tammikuussa 6,2 %). Palveluinflaatio laski 0,6 prosenttiin (tammikuussa 1 %). Energiainflaatio hidastui sekin 0,6 prosenttiin (tammikuussa 2,4 %). Ruoan- ja energianhintojen vaihtelusta puhdistettu pohjainflaatio oli helmikuussa 0,6 %.

Uusien pankkilainojen määrä kasvoi tammi-helmikuussa 6 700 miljardiin juaniin, mikä oli vajaa kolmannes enemmän kuin vastaavaan aikaan vuotta aiemmin. Näistä valtaosa oli yritysten pitkäaikaisia pankkilainoja. Uusia asuntolainoja nostettiin tammi-helmikuussa yhä yli puolet vähemmän kuin vuotta aiemmin (86 mrd. juania).

Perjantaina 17.3. Kiinan keskuspankki ilmoitti laskevansa pankkien reservivaatimusta 0,25 prosenttiyksiköllä. Lasku ei koske niitä pankkeja (sisältää kaikki pienet pankit), joiden osalta reservivaatimus on jo alarajalla 5 prosentissa. Pankkisektorin yhteenlaskettu painotettu reservivaatimus laskee siten 0,20 prosenttiyksiköllä 7,6 prosenttiin. Edellinen reservivaatimuksen lasku tehtiin joulukuussa. Kun pankkien ei tarvitse pitää yhtä paljon varoja sidottuna keskuspankin reserveihin, ne voivat sijoittaa ne tuottavampiin kohteisiin, mikä käytännössä kohentaa niiden kannattavuutta ja kannustaa lainanannon lisäämiseen.

KESKUSPANKIN PÄÄJOHTAJA YLLÄTTÄEN JATKOKAUDELLE, POLIITTINEN OHJAUS JATKUU VAHVANA

Sunnuntaina 12.3. päättyneessä kansankongressin täysistunnossa (ks. BOFIT Viikkokatsaus 10/2023) vahvistettiin politiikkasuuntien ja numeeristen taloustavoitteiden lisäksi ylimmän johdon henkilövalinnat. Maan uudeksi pääministeriksi nimitettiin odotetusti entinen Shanghain puoluejohtaja Li Qiang. Jopa hieman yllättäen keskuspankin johdossa jatkaa Yi Gang ja maan valtiovarainministerinä Liu Kun, vaikka molemmat ovat jo eläkeiässä, eikä heitä enää lokakuussa 2022 valittu Kommunistisen puolueen keskuskomiteaan edes varajäseniksi. Onkin arvioitu, että todellista päätäntävaltaa tulevat enenevissä määrin käyttämään poliittiset viranhaltijat. Keskuspankin puoluesihteerinä ja varapääjohtajana on vuodesta 2018 lähtien toiminut Guo Shuqing. Toisaalta talouspolitiikan nimellisten johtopaikkojen säilyttäminen tässä vaiheessa ennallaan on omiaan vakauttamaan maan taloudellista tilannetta.

Myöhemmin, 16.3. ilmoitettiin uudesta rahoitussektoria valvovasta ja strategiset politiikkapäätökset tekevästä rahoitusalan keskuskomissiosta (Central Financial Commission). Uuden komission on tarkoitus vahvistaa ja keskittää puolueen hallintaa rahoitusalaa koskevassa päätöksenteossa. Sen lisäksi ilmoitettiin uudesta Central Financial Work Commissionista, jonka tehtävänä on valvoa kommunistisen puolueen ideologiaa ja poliittista roolia rahoitussektorilla. Samanniminen komissio perustettiin vuonna 1998 Aasian finanssikriisin jälkimainingeissa, mutta se lakkautettiin joitakin vuosia myöhemmin. Myös teknologiasektorille perustetaan vastaava keskuskomissio (Central Science and Technology Commission). Johtajanimityksiä ei vielä julkistettu. Kaiken kaikkiaan poliittisen otteen tiukentuminen näyttää jatkuvan.

Lähteet: Kiinan tilastovirasto, Kiinan tulli, WTO, CEIC ja BOFIT.