Kiinan kansankongressin käsittelyssä politiikkasuunnat, tavoitteet, hallintorakenteiden uudistuksia ja budjetti

Kiinan valtion ylin päättävä elin, kerran vuodessa kokoontuva kansankongressin täysistunto on käynnissä Pekingissä 5.–12.3. Käytännössä päätökset on tehty jo aiemmin, mutta kansankongressin tehtävä on toimia päätösten kumileimasimena. Tälläkin kertaa vakauden ylläpitäminen, kansallisen turvallisuuden kysymykset, omavaraisuus ja teknologinen kehitys ovat saaneet paljon painoarvoa, mutta taloudessa vuoden tärkein tavoite on kulutuskysynnän vahvistaminen. Muita painopisteitä ovat teollisuuden modernisoinnin edistäminen, valtionyhtiöiden vahvistaminen ja yksityisten yritysten tukeminen, ulkomaisen pääoman houkuttelu, taloudessa piilevien riskien purkaminen, vakaa viljasato, vihreän siirtymän tukeminen sekä sosiaaliturvan ja julkisten palveluiden parantaminen joiltakin osin. Kuluvan vuoden kokouksessa henkilövalinnat ovat tärkeässä roolissa, mutta niitä ei ole vielä tehty. Perjantaina 10.3. Xi Jinping tullaan valitsemaan kolmannelle kaudelleen maan presidenttinä ja viikonloppuna nimitetään mm. pääministeri, valtiovarainministeri ja keskuspankin pääjohtaja.

Väistyvä pääministeri Li Keqiang esitteli jo kuluvalle vuodelle asetetut numeeriset taloustavoitteet. BKT:n kasvutavoitteeksi asetettiin noin 5 %. Jotkut tarkkailijat odottivat korkeampaa tavoitetta, sillä monissa ennusteissa odotetaan kovempaa kasvua. Tavoite pitäisi kuitenkin tulkita ennemminkin minimivaatimuksena kuin kasvuennusteena. Tavoitetta on laskettu vuoden 2011 jälkeen asteittain ja esimerkiksi 2021 oli jo tavoitetta asetettaessa selvää, että se tulee rikkoutumaan. Voi olla, että tämän vuoden kasvutavoite antaa mahdollisuuden edistää muita tärkeiksi koettuja tavoitteitta, niin kuin vuonna 2021, ja tarjoaa ainakin hieman hengähdystilaa kalliiden koronatoimien kurittamille paikallistalouksille. Muut tavoitteet pidettiin koko lailla ennallaan ja voimassa olevan viisivuotissuunnitelman (2021–2025) mukaisina. Kotitalouksien tuloja pyritään kasvattamaan samaa vauhtia BKT:n kanssa. Inflaatiotavoitteeksi asetettiin tuttu noin 3 %, joka on pikemminkin yläraja kuin tavoite. Työllisyys aiotaan pitää nykytasolla 5,5 prosentissa ja työpaikkoja kaupunkialueilla pyritään lisäämään 12 miljoonalla, joka on viime vuosien keskimääräinen taso. Viljasatotavoite on 650 miljoonaa tonnia ja talouden energiaintensiteettiä pyritään pienentämään.

Kiinan BKT:n kasvutavoite* sekä toteutunut virallinen kasvu

*) tavoitteen muotoilu on hieman vaihdellut vuosittain. Kuviossa keskimääräinen tavoite. Vuonna 2020 ei asetettu tavoitetta.

Lähteet: Kiinan tilastovirasto, CEIC ja BOFIT.

Kokouksessa on ilmoitettu myös merkittävistä muutoksista hallintorakenteeseen. Kiina muodostaa entistäkin suuremman kansallisen rahoitussääntelijän (National Financial Regulatory Administration, NFRA), johon liitetään pankki- ja vakuutusvalvontaviranomainen (CBRIC), keskuspankissa nykyisin olevat rahoitusalan holding-yhtiöiden valvonta ja rahoitukseen liittyvät kuluttajasuojatoiminnot sekä arvopaperivalvojalta (CRSC) sijoittajasuojaan liittyvät toiminnot. Samalla CSRC:lle siirretään yritysarvopaperien hyväksymisvastuu kehitys- ja uudistuskomissiolta (NDRC) ja CSRC korotetaan suoraan hallituksen alaiseksi virastoksi. Myös kansallinen tekijänoikeushallinto (China National Intellectual Property Administration) nostetaan suoraan hallituksen alaiseksi. Keskuspankin (PBoC) piirikuntatason yksiköt suljetaan. Tiede- ja teknologiaministeriölle (MOST) annetaan suurempi rooli, joskin osia sen toiminnoista siirretään ministeriöihin ja sitä ohjaamaan perustetaan uusi puolue-elin (tiede- ja teknologiakomissio). Kiina perustaa myös uuden kansallisen tietohallinnon (National Data Administration), joka tulee NDRC:n alaisuuteen. Myös joitakin muita muutoksia tehdään. Samalla keskushallinnon nykyisistä viroista 5 % siirretään uusiin ”tärkeisiin ja keskeisiin” tehtäviin. Siirrot tehdään ilmeisesti juustohöyläperiaatteella, eli jokainen nykyinen keskushallinnon alainen ministeriö, virasto tai muu yksikkö joutuu leikkaamaan työntekijöidensä määrää 5 %.

Kokouksessa on esitelty myös kuluvan vuoden budjetti. Budjetissa tulojen ja menojen odotetaan kasvavan nimellisesti reilun kolmen prosentin vauhtia, mikä tuntuu varsin maltilliselta ottaen huomioon odotukset hintojen noususta ja talouskasvusta. Hallinnonalakohtaisia menokehyksiä ei monin osin ole vielä saatavilla, mutta puolustusmenoja aiotaan kasvattaa samaa vauhtia kuin aiemminkin eli nimellisen talouskasvun vauhtia (7 % vuotta aiemmasta). Budjettialijäämä aiotaan pitää kolmessa prosentissa. Budjetti tarjoaa vaillinaisen kuvan koko julkisentalouden menoista ja tuloista, sillä paikallistasolla budjetin ulkopuolisen menot ovat menot ovat merkittävät. IMF arvioi tammikuussa (BOFIT Viikkokatsaus 8/2023), että Kiinan julkisen talouden todellinen vaje on erittäin suuri, lähes 17 % BKT:stä viime vuonna, ja että vaje tulee myös pysymään lähes yhtä suurena kuluvana vuonna ja julkinen velka jatkaa kasvamistaan. Myös finanssiministeriö on noteerannut ongelmat budjettikertomuksessa, jossa mainitaan, että joillakin paikallishallinnoilla vajeet ovat suuria ja että joillakin kaupungeilla ja piirikunnilla on suuria vaikeuksia velkojensa hoidon kanssa.