Venäjän talous jatkaa taantumassa vuonna 2023

Venäjän hyökkäyssota ja siitä seuranneet pakotteet johtivat Venäjän talouden kriisin partaalle helmi-maaliskuussa 2022. Moskovan pörssissä nähtiin kaikkien aikojen jyrkin päiväpudotus, ruplan kurssi romahti historiallisen mataliin lukemiin ja paniikki alkoi vallata alaa pankkisektorilla. Venäjän keskuspankin ankarat rajoitukset pääoma- ja valuuttamarkkinoilla kuitenkin estivät täysimittaisen finanssikriisin puhkeamisen ja vakauttivat rahoitusmarkkinat vähitellen. Viime vuoden lopussa Moskovan pörssin MICEX-indeksi oli 43 % alempana kuin vuoden alussa, mutta ruplan virallinen dollarikurssi oli 6 % vahvempi. 

Venäjän BKT kääntyi laskuun keväällä ja on viime kuukausina supistunut talousministeriön ennakkoarvioiden mukaan 4–5 % vuotta aiemmasta. Consensus Economicsin joulukuussa keräämien keskeisten ennusteiden keskiarvo Venäjän BKT:n muutokselle vuonna 2022 oli -3,5 %. Kehitys on kuitenkin ollut hyvin vaihtelevaa eri toimialoilla.

Venäjän talouskehitys oli vaihtelevaa eri toimialoilla edelleen marraskuussa

Lähteet: CEIC, Rosstat, BOFIT.

Eniten ovat supistuneet tuonnista ja ulkomaisista yrityksistä riippuvainen teollisuustuotanto (esim. henkilöautojen tuotanto supistui marraskuussa 79 %, kaivinkoneiden 80 % ja pesukoneiden 60 % vuotta aiemmasta) sekä viennin vähenemisestä kärsivät teollisuudenalat (esim. puunjalostusteollisuus -21 % ja maakaasu -16 % vuotta aiemmasta marraskuussa).

Myös kulutuskehitystä heijastava vähittäiskauppa on supistunut jyrkästi. Vähittäiskaupan myynnin määrä oli marraskuussa edelleen 8 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Venäläisten ostovoimaa on syönyt nopea inflaatio ja kuluttajahinnat nousivat marraskuussa yhä 12 % vuotta aiemmasta. Työttömyys on sitä vastoin pysynyt historiallisen alhaalla taantumasta huolimatta ja työttömyysaste oli marraskuussa edelleen 4 prosentin tuntumassa.

Joillakin toimialoilla tuotanto on kuitenkin lisääntynyt. Esim. metallituotteiden valmistus kasvoi 16 % ja erityistarkoituksiin käytettävien vaatteiden tuotanto jopa kaksinkertaistui marraskuussa vuotta aiempaan verrattuna. Lisäksi rakentaminen on kasvanut reippaasti valtion infrastruktuuri-investointien vetämänä.   

Venäjän talouskehitystä on tukenut myös taloudelle keskeinen öljyteollisuus. Öljyn tuotanto kasvoi tammi-marraskuussa 2 % vuotta aiemmasta. Suuri osa tuotannosta menee vientiin ja Venäjän raakaöljyn viennin määrä kääntyi laskuun vasta viime vuoden lopulla. EU-maiden tuontikielto venäläiselle raakaöljylle tuli voimaan joulukuussa ja öljytuotteiden tuontikielto on tulossa voimaan vasta helmikuun alussa. Venäjä suuntasi viime vuonna öljynvientiään myös uusille markkinoille, etenkin Intiaan. 

Korkeat raaka-ainehinnat paisuttivat Venäjän vientitulot historiallisiin huippulukemiin. Sitä vastoin tuonti supistui jyrkästi jo keväällä pakotteiden ja heikomman ruplan vuoksi. Pääomavirtojen rajoitukset ja pakotteet ovat hillinneet pääomapakoa Venäjältä, joten ennätyssuuret vientitulot jäivät Venäjän taskuihin. Samalla rupla vahvistui huomattavasti. Aivan viime aikoina kehitys on kuitenkin kääntynyt. Alustavien arvioiden mukaan Venäjän öljynviennin määrä supistui joulukuussa ja vientihinnat laskivat. Vaihtotaseen ylijäämä on sulanut ja rupla on heikentynyt vientitulojen vähennyttyä.

Venäjän vaihtotaseen ylijäämä suli edelleen marraskuussa

Lähteet: Macrobond, Venäjän keskuspankki, BOFIT.

Öljynviennin heikentynyt kehitys ja talouden kääntyminen taantumaan ovat heijastuneet myös Venäjän valtiontalouteen. Venäjän finanssiministeri Siluanov arvioi hiljattain federaatiobudjetin alijäämän paisuvan huomattavasti aiemmin odotettua suuremmaksi ja olevan 2 % BKT:stä vuonna 2022. Valtio on ottanut loppuvuonna reippaasti lisää velkaa kotimarkkinoilta alijäämän rahoittamiseksi. Lisäksi raaka-ainetuottajille – etenkin kaasuyhtiö Gazpromille - on lätkäisty lisäveroja tulojen kasvattamiseksi.   

Venäjän talous lähtee vuoteen 2023 taantumassa ja näkymät ovat synkät. Tuoreimmissa ennusteissa Venäjän BKT:n odotetaan supistuvan 3–4 % vuonna 2023. Viennin odotetaan vähenevän selvästi pakotteiden alkaessa purra. Myös valtion tuki taloudelle on vähenemässä, sillä tämän vuoden budjetissa menoja ei olla lisäämässä. Menojen ostovoimaa nakertaa lisäksi inflaatio, jonka odotetaan useimmissa ennusteissa olevan keskimäärin 4–6 % vuonna 2023. Vaikka menoja ei olla lisäämässä, budjettialijäämän odotetaan olevan ainakin 2 % BKT:stä myös vuonna 2023. Riskit odotettua heikommastakin kehityksestä ovat suuret niin kauan kuin Venäjä jatkaa sotaa Ukrainassa.        

Huom. Jatkossa BOFIT-Viikkokatsauksessa on kuukausittain yleinen talouskatsaus Venäjästä ja Kiinasta. Muissa numeroissa analysoidaan Venäjään, Kiinaan tai muihin nouseviin talouksiin liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä.