Venäjän keskuspankki piti avainkoron ennallaan

Keskuspankki piti kokouksessaan 16.12. avainkoron ennallaan 7,5 prosentissa. Päätös oli markkina-analyytikoiden odotusten mukainen.

Ukrainan sodan alkamisen jälkeen inflaatiohuippu oli Venäjällä huhtikuussa. Vuosi-inflaatio on sen jälkeen hidastunut, mutta kuluttajahinnat nousivat marraskuussa edelleen 12 % vuotta aiemmasta. Elintarvikkeiden hinnat nousivat 11 %, muiden tavaroiden 13 % ja palveluiden 11 % vuotta aiemmasta. Yksittäisistä tuoteryhmistä eniten kallistuivat ulkomaanmatkailu (67 %), pesu- ja puhdistusaineet (31 %), vakuutukset (29 %), sokeri (22 %) ja pasta (21 %). Yritysten ja kotitalouksien inflaatio-odotukset ovat myös edelleen koholla. 

Pohjainflaatio, joka mittaa tilapäisistä tekijöistä (kuten energian, elintarvikkeiden ja säännellyistä hinnoista) puhdistettua inflaatiota, oli hieman kuluttajahintainflaatiota nopeampaa (15 %) marraskuussa. Ero selittyy pitkälti hyvästä satokaudesta ja eräiden elintarvikkeiden viennin rajoituksista Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet muita hintoja hitaammin, ja niillä on suuri paino kuluttajahintaindeksissä. Pohjainflaatio sisältää lähes 80 % kuluttajahintaindeksin tuotteista. Monissa muissa maissa pohjainflaatio on tyypillisesti hitaampaa kuin kuluttajahintainflaatio. 

Inflaatioriskeistä keskuspankki mainitsi länsimaiden asettamat kauppa- ja rahoituspakotteet sekä niiden mahdollisen kiristymisen. Tuonnin supistuminen vaikeuttaa tuotantoa ja vähentää tarjontaa, etenkin jos toimialan tuotannossa käytetään pakotteiden alaista teknologiaa. Työllisyys on korkealla, mikä voi nostaa palkkoja ja kiihdyttää inflaatiota. Toisaalta myös kotitalouksien säästämisaste on korkea, mikä voi vähentää kotitalouksien kulutusta ja inflaatiopaineita. Keskuspankki uskoo vuosi-inflaation hidastuvan 5‒7 prosenttiin vuonna 2023 ja edelleen keskuspankin 4 prosentin tavoitetasolle vuonna 2024.

Venäjän keskuspankki piti avainkoron ennallaan

Lähteet: Macrobond, Venäjän keskuspankki, Rosstat ja BOFIT.