Suomen Kiinan-viennissä haasteita

Viime viikolla julkaistiin laaja Suomen Kiinan-viennin selvitys, jota laatimassa olivat Business Finland, työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoministeriö ja BOFIT. Kiina on noussut 2000-luvulla Suomen tärkeimpien vientimarkkinoiden joukkoon. Siltikään Suomen vienti ei ole pysynyt nopeasti kasvaneen Kiinan markkinan mukana. Kiinan kuluttamalla ulkomaisella arvonlisällä mitattuna Suomi on menettänyt osuuttaan Kiinan markkinoista jopa enemmän kuin yksikään muu OECD:n tilastojen 65 maasta. Suomen Kiinan-vienti on hyvin keskittynyttä. Varsin pieni joukko yhtiöitä vastaa hyvin suuresta osasta vientiä.

Suomen Kiinan-viennin rakenne on muuttunut hyvin voimakkaasti. Vientiportfolio on vaihtunut koneista ja laitteista yhä tukevammin raaka-aineisiin ja välituotteisiin. Vertailumaissa Ruotsissa, Tanskassa ja Itävallassa raaka-aineiden ja välituotteiden osuus viennistä on pienentynyt. Suomen vientirakenteen muutos selittyy ainakin osin sillä, että suomalaiset yhtiöt ovat siirtäneet paljon juuri kone- ja laitetuotantoa Kiinaan. Suomalaisia tytäryhtiöitä toimii Tilastokeskuksen mukaan Kiinassa 250 ja niiden liikevaihto on 13 mrd. euroa. Liikevaihdolla mitattuna noin 80 % tytäryhtiöistä toimii juuri konepaja-, metalli- ja elektroniikka- ja sähköteollisuudessa. Ruotsin tilastokeskuksen mukaan sama osuus ruotsalaisista Kiinassa toimivista tytäryhtiöistä on 55 % ja kaikkien ruotsalaisten tytärten liikevaihto Kiinassa on noin 20 mrd. euroa.

Selvityksen yhteydessä suurille Kiinan-viejille tehtiin kysely Suomessa kesällä 2022. Yritysten mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana Kiina-liiketoiminta on johtanut myös valmistuksen, investointien, tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä henkilöstön lisäämiseen Suomessa. Kiinan liiketoimintoympäristö on kuitenkin vaikeutunut ja näkymät nähdään vähintään hankalina. Yritykset nostivat esiin erityisesti koronapolitiikan, geopolitiikan, lisääntyvän sääntelyn, epäreilun kilpailuasetelman ja kiinalaisen tuotannon suosimisen. Loka-marraskuun vaihteessa Team Finlandin suomalaisyrityksille paikan päällä Kiinassa tekemässä yrityskyselyssä viestit ovat samansuuntaisia.

Suomen tavaraviennin arvo Kiinaan on kasvanut maltillisesti ja tavaratuonti voimakkaasti

Lähteet: Suomen tulli ja BOFIT.