BOFIT Viikkokatsaus 2022/48
Päästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen Kiinassa olisi tärkeää myös talouden kannalta
Marraskuussa Egyptissä järjestetty tämänvuotinen YK:n ilmastokokous jäi ilmastotavoitteisiin pääsyn kannalta vaatimattomaksi. Yhteisymmärrykseen päästiin lähinnä vahinkorahastosta, josta ilmastonmuutoksen aiheuttamia tuhoja tullaan korvaamaan köyhille maille. Virallisesti Kiina tuki rahaston perustamista, mutta peräsi vastuuta sen rahoittamisesta kehittyneiltä mailta, jotka ovat vastuussa päästöjen historiallisesta kerryttämisestä. Kiinan rooli rahastossa on epäselvä. Se ei ole lupautunut rahoittamaan rahastoa tai sitoutunut siihen, että rahoitus suunnataan ainoastaan kaikkein köyhimmille maille. Ilmastokokouksen yhteydessä Kiina ja Yhdysvallat sopivat jatkavansa maiden välistä virallista ilmastodialogia, joka on ollut jäissä elokuusta lähtien.
Kiina on maailman suurin saastuttaja ja se vastaa 27 prosentista maailman hiilidioksidipäästöjä ja kolmanneksesta kasvihuonepäästöjä. Vuonna 2020 Kiina julisti saavuttavansa hiilidioksidipäästöjen huipun vuoteen 2030 mennessä ja olevansa hiilineutraali vuoteen 2060 mennessä. Tavoitteet ovat kuitenkin riittämättömiä ilmaston lämpenemisen pitämiseksi Pariisin ilmastokokouksessa tavoitteeksi asetetussa 1,5 asteessa. Hiilineutraaliksi tulisi päästä vuosikymmen aiemmin. Energiaomavaraisuuden ja energian saatavuuden parantamisen nojalla Kiina on kuitenkin jatkanut uuden hiilivoimakapasiteetin rakentamista ja lisännyt kotimaista hiilen tuotantoa. Uusia hiilivoimaloita pidetään päästöjen kannalta parempina kuin vanhoja, sillä ne ovat vähemmän saastuttavia. Hiilivoimasta pitäisi kuitenkin pystyä luopumaan mahdollisimman pikaisesti. Kiinan hiilidioksidipäästöt ovat jatkaneet kasvuaan ja lisääntyivät viime vuonna 5 %.
Maailmanpankki julkaisi lokakuussa laajan raportin Kiinan ilmastonmuutoksen kustannuksista ja politiikkasuosituksista päästöjen vähentämiseksi. Raportin mukaan ilmastoriskit Kiinassa ovat mittavia ja rajoittavat jo nyt Kiinan pidemmän aikavälin kasvua. Suuri osa väestöstä ja talouden infrastruktuurista sijaitsee alueilla, jotka ovat alttiita ilmastoriskeille. Kolmannes BKT:stä tuotetaan myrskyille, tulville ja merenrantaeroosiolle herkillä rannikkoalueilla. Sisämaassa uhkana on kuumuus, kuivuus ja vesipula, jotka vaikuttavat varsinkin maatalouteen. Luonnonuhkien aiheuttamat suorat kustannukset ovat viimeisten vuosien aikana vastanneet noin 0,5 % BKT:stä, mutta voivat raportin riskiskenaariossa nousta yli 2 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Kustannukset osuvat varsinkin köyhiin kotitalouksiin.
Kiinan tulee raportin mukaan onnistua eriyttämään talouskasvu ja päästöjen lisääntyminen huomattavasti nopeammin ja alemmalla tulotasolla kuin kehittyneiden talouksien. Tämä vaatii laajoja talouden rakennemuutoksia. Samalla iso osa Kiinan hiili-intensiivisestä pääomakannasta muuttuu käyttökelvottomaksi, työpaikat saastuttavilla sektoreilla vähenevät ja energian hinta nousee ainakin lyhyellä aikavälillä. Kiinan 2060 hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamiseksi tulisi määritellä lyhyemmän aikavälin välitavoitteita ja aloittaa vähentämällä hiilen käyttöä energiantuotannossa. Yksin energia- ja kuljetussektorilla vaaditaan raportin mukaan 14 000 mrd. dollarin (noin 1 % vuotuisesta BKT:stä) lisäinvestointeja vuoteen 2060 mennessä. Skenaariossa, jossa hiilestä luopumista nopeutetaan ja päästöhuippu saavutetaan ennen vuotta 2030 kustannukset nousisivat 17 000 mrd. dollariin. Investointeja vaaditaan erityisesti lähivuosina. Talouden sopeutuminen olisi nopeampaa ja kustannukset päästöjen vähentämisestä maltillisempia, jos ne yhdistetään rakenneuudistuksiin, joilla helpotetaan pääoman ja työvoiman allokaatiota sekä yritysten markkinoille pääsyä ja sieltä poistumista. Raportti myös painottaa, että uudistusten vaikutukset talouteen ovat hallittavissa ja niillä voi olla jopa positiivisia kasvuvaikutuksia, sillä parantunut ilmanlaatu ja ihmisten terveys lisäävät tuottavuutta.
Kiinan hiilidioksidipäästöjen kasvu jatkuu ja niiden saaminen nollaan vuoteen 2060 mennessä tulee vaatimaan isoja toimenpiteitä
Lähteet: Our World in Data CO2 Greenhouse Gas Emissions dataset ja BOFIT.