Kiinan ja Venäjän presidentit tapasivat, kauppa vahvistunut

Viime viikolla presidentit Xi Jinping ja Vladimir Putin tapasivat Uzbekistanissa Shanghain yhteistyöorganisaation kokouksen yhteydessä. Presidentit keskustelivat mm. maiden välisten logistiikkayhteyksien parantamisesta, kuten uudesta kaasuputkesta ja energian viennin lisäämisestä Venäjältä Kiinaan. Yhteistä tahtoa oli myös kaupankäynnin siirtämisestä yhä enemmän kansallisiin valuuttoihin. Putin toivoi myös tiiviimpää yhteistyötä tieteessä ja teknologiassa. Presidenttien tapaamisen jatkoksi Venäjän turvallisuusneuvoston sihteeri Nikolai Patrushev ja Kiinan ulkopolitiikan päädiplomaatti Yang Jiechi kävivät tällä viikolla 17. strategiset turvallisuusneuvottelut kaakkois-Kiinan Nanpingissa.

Viime kuukausina Kiinan tuonnin arvo Venäjältä on noussut ennätyslukemiin. Tuontia on vauhdittanut etenkin energian maailmanmarkkinahintojen nousu, mutta myös tuontimäärät ovat kasvaneet. Heinä-elokuussa Kiina toi Venäjältä määrällä mitattuna vajaa 20 % enemmän raakaöljyä kuin vuotta aiemmin. Venäläinen öljy oli Kiinalle keskimäärin 16–17 % halvempaa kuin muualta tuotu. Samalla Venäjän osuus Kiinan öljyntuonnista ylitti 20 % elokuussa. Kiina on lopettanut putkikaasun volyymitietojen julkaisemisen, mutta se kertoo tuoneensa nesteytettyä kaasua (LNG) heinä-elokuussa Venäjältä vajaa 30 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Talouskasvun ollessa vaimeaa LNG:n tuonti muualta on supistunut ja kiinalaiset ovat jopa myyneet heinä-elokuussa nesteytettyjä kaasulasteja muualle, kuten Eurooppaan.

Myös Kiinan viennin arvo Venäjälle on ollut kasvussa ja elokuussa se oli jo samalla tasolla kuin viime joulukuussa. Suuremmista vientieristä muovin ja kemiantuotteiden viennin arvo on noussut nopeimmin (90–150 % vuotta aiemmasta). Kehitystä selittänee öljyn hinnan nousu, joka on raaka-aine muoveille ja joillekin kemiantuotteille. Osa muista suurista vientieristä kuten koneet ja laitteet sekä vaatteet supistuivat maalis-kesäkuussa, mutta palasivat kasvuun heinä-elokuussa. Vientimääristä ei käytännössä saada tietoa muutoin kuin ajoneuvojen osalta. Henkilöautojen vienti Kiinasta Venäjälle on loppunut kokonaan. Muita ajoneuvoja viedään edelleen, mutta niitäkin määrällä mitattuna vähemmän kuin ennen.

Kauppaa maiden välillä käydään yhä enemmän juaneissa. Muutenkin juanin käyttö näyttää selvästi lisääntyneen Venäjällä samalla kun länsivaluuttojen käyttö on vaikeutunut. Pankkien välisiä maksuviestejä välittävä SWIFT kertoo, että elokuussa lähes 4 % kansainvälisistä juanmaksuista tehtiin Venäjältä tai Venäjälle. Osuus oli jo kolmanneksi suurin Hongkongin (osuus yli 70 %) ja Iso-Britannian (reilu 6 %) jälkeen. Juanmaksujen kasvu on ollut hyvin nopeaa, sillä ennen sotaa Venäjä ei mahtunut 15 suurimman juanmaksukeskuksen joukkoon ja sen osuus oli korkeintaan 0,3 % kansainvälisistä juanmaksuista. Myös venäläisyritysten kiinnostus juanmääräiseen rahoitukseen näyttäisi lisääntyneen ja muutama venäläisyritys on laskenut liikkeelle juanmääräisiä velkakirjoja Venäjän markkinoilla elo-syyskuussa. Öljy-yhtiö Rosneft keräsi 15 mrd. juania (2,2 mrd. euroa), kullantuottaja Poljus 4,6 mrd. juania (0,7 mrd. euroa), ja alumiiniyhtiö Rusal 4 mrd. juania (0,6 mrd euroa).

Kiinan Venäjältä tuoman öljyn keskihinta on huhtikuusta lähtien ollut selvästi muista maista tuotua halvempi

Lähteet: Kiinan tulli, CEIC ja BOFIT.