Venäjän öljylle etsitään uusia vientimarkkinoita

Venäjän öljyntuotanto oli vielä alkuvuonna hienoisessa kasvussa, mutta Venäjän hyökättyä Ukrainaan useat perinteiset asiakkaat vähensivät raakaöljyn ostoja Venäjältä. Vientikysynnän väheneminen johti öljyntuotannon supistumiseen huhtikuussa (Viikkokatsaus 21/2022). Kansainvälisten järjestöjen mukaan Venäjän öljyntuotanto on kesän aikana toipunut lähelle sotaa edeltänyttä tasoa.

Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan Venäjän raakaöljyn tuotanto oli vuonna 2021 keskimäärin 10,5 milj. barrelia päivässä (mb/d). Tuotannosta vietiin raakaöljynä 4,7 mb/d ja erilaisina öljytuotteina 2,8 mb/d. EU-maat ovat olleet sekä raakaöljyn että öljytuotteiden suurin vientimarkkina. IEA:n mukaan Venäjän öljynvienti EU-maihin, Iso-Britanniaan, USA:n, Japaniin ja Koreaan on supistunut noin 2,2 mb/d sodan syttymisen jälkeen. Siitä noin kaksi kolmasosaa (1,5 mb/d) on löytänyt uusia ostajia lähinnä Intiasta, Kiinasta ja Turkista. Kaikkiaan Venäjän öljynvienti on alkuvuonna supistunut noin 0,6 mb/d. Myös CREA:n tankkeriliikenteeseen pohjautuva analyysi osoittaa Venäjän öljynviennin supistuneen selvästi alkuvuodesta.

IEA arvioi, että EU:n asettamien tuontikieltojen tultua voimaan ensi vuoden alussa noin 1,3 mb/d raakaöljyä ja 1 mb/d öljytuotteita on myytävä uusille markkinoille. Logististen haasteiden vuoksi koko tätä määrää ei saada reititettyä uudelleen. Siksi IEA arvioi Venäjän öljyntuotannon supistuvan ensi vuonna selvästi. Öljyntuottajamaiden järjestö OPEC on arvioissaan huomattavasti varovaisempi ja ennustaa Venäjän öljyntuotannon kasvavan tänä vuonna yhden prosentin ja supistuvan ensi vuonna vain noin kolme prosenttia. Järjestö kuitenkin huomauttaa näihin arvioihin sisältyvän huomattavia epävarmuuksia.

Noin 80 % Venäjän öljynviennistä kuljetetaan meritse. Siksi EU:n ja Iso-Britannian neuvottelemalla öljykuljetusten vakuutuskiellolla olisi toteutuessaan merkittäviä vaikutuksia Venäjän öljynviennille kaikkialle maailmaan.