Kiina lieventää rajoituksia mutta pitää kiinni "dynaamisesta nollalinjastaan" koronaviruksen suhteen

Pari kuukautta kestäneiden koronasulkujen jälkeen Pekingissä palattiin "normaaliin" virallisesti 29. toukokuuta ja Shanghai avautui 1. kesäkuuta. Valtion tasolla päätettiin myös uusista linjauksista, joiden myötä etenkin karanteenivaatimukset muuttuivat. Kesäkuusta lähtien ulkomailta saapuvien matkustajien, naapurustojen, joissa tartuntoja on esiintynyt, sekä lähikontaktien pakollista karanteenia lyhennettiin. Myös sisäisiä rajatarkastuksia ja rajoituksia vähennettiin. Rajoitusten helpottamisen jälkeen tartunnat ovat olleet nousussa kesä-heinäkuussa ja viimeisimmän viikon aikana on keskimäärin tilastoitu 890 uutta päivittäistä tartuntaa, joista noin 80 % on oireettomia. Useampi paikallishallinto on syyttänyt tartuntojen lisääntymisestä etenkin ulkomailta palaavia matkailijoita, joita koskeva karanteenivaatimus lyheni seitsemään päivään aiemmasta neljästätoista.

Rajoitusten helpottamisesta huolimatta Kiinan johto on painottanut jatkavansa ”dynaamista nollalinjaa” koronaviruksen suhteen. Vaikka kokonaisia kaupunkeja ei enää ole täydessä koronasulussa, rajoituksia oli kuitenkin heinäkuussa voimassa 41 kaupungissa koskien yli 200 miljoonaa asukasta. Linjaukset myös näkyvät vahvasti arjessa, sillä Pekingissä, Shanghaissa ja useassa muussa suurkaupungissa asukkaat joutuvat käymään testeissä kahden tai kolmen päivän välein päästäkseen sisään useimpiin julkisiin tiloihin. Sulut jatkuvat myös kaupunkialueittain aiheuttaen epävarmuutta asukkaissa - esimerkiksi Shanghaissa tällä viikolla neljä aluetta suljettiin uudestaan viikoksi koronavirustapauksien takia.

Jatkuvalla elvytyksellä, testauksilla ja suluilla ei kuitenkaan ratkaista Kiinan nollalinjapolitiikan aiheuttamaa epävarmuutta. Korkea rokotuskattavuus saattaisi tarjota ratkaisun koronavirustilanteeseen, mutta matkaa riittävään tasoon on vielä jäljellä. Asiantuntijat ovat arvioineet Kiinassa käytettävillä rokotteilla vaadittavan annosmäärän olevan kolme rokotetta, johon on vielä kirimistä – 90 % asukkaista on saanut kaksi rokotetta mutta vain 72 % kolmannen tehosterokotteen saamiseen oikeutettuihin ryhmiin kuuluvista on ottanut sen. Huonoin kattavuus on yli 80-vuotiaiden joukossa, joista vain 38 % on ottanut tehosterokotteen ja neljäsosa ei ole ottanut ensimmäistäkään rokotteista. Myöskään muista maista tuttu rokotepassijärjestelmä tuskin toteutuu Kiinassa sillä rokotepakot ovat kohdanneet huomattavaa julkista vastustusta. Pekingin kaupunki vastikään esitti suunnitelman rokotepassista, joka koskisi mm. kuntosaleja, elokuvateattereita ja kirjastoja mutta korjasi linjaustaan nopeasti nähtyään sen saaman negatiivisen vastaanoton ja totesi ohjelman olevan vapaaehtoinen.

Suurin osa Kiinan väestöstä kuuluu kolmen rokotteen ottaneisiin mutta yli 80-vuotiaiden ikäryhmässä rokotekattavuus on yhä huono.

Lähteet: Kiinan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ja BOFIT.