Kiinassa viljelykasvien kulutus kasvaa kotimaista tuotantoa nopeammin

Viimeisten 20 vuoden aikana tärkeimpien viljelykasvien kulutus on Kiinassa noussut vajaasta 400 miljoonasta tonnista noin 750 miljoonaan tonniin vuodessa. Riisi ja vehnä olivat pitkään eniten kulutetut viljelykasvit, mutta 1990-luvulla maissin kulutus alkoi nousta voimakkaasti. Nykyisin maissia kulutetaan vajaat 300 miljoonaa tonnia vuodessa eli saman verran kuin riisiä ja vehnää yhteensä. Myös soijapapujen kulutus on kasvanut merkittävästi; 2000-luvun alun noin 25 miljoonasta tonnista vuodessa nykyiseen noin 110 miljoonaan tonniin.

Viljelykasvien kysynnän lisääntyminen johtuu erityisesti lihankulutuksen kasvusta. Lähes 90 % soijapavuista ja 75 % maissista kulutetaan tuotantoeläinten rehuna. YK:n alaisen elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn mukaan Kiinan lihankulutus on noussut noin 50 kiloon asukasta kohti vuodessa. Se on selvästi koko maailman keskiarvoa (34 kg/vuosi) tai nousevien talouksien keskiarvoa (27 kg/ vuosi) suurempi, mutta vähemmän kuin kehittyneissä talouksissa keskimäärin (lähes 70 kg/vuosi). Vuonna 2019 puhjennut sikaruttoepidemia leikkasi sianlihan kulutuksesta lähes neljänneksen ja siirsi kysyntää naudan ja siipikarjan lihaan. Sianlihan tuotanto ja kulutus ovat hiljalleen palautumassa ja kokonaisuudessaan lihankulutuksen voidaan odottaa tulevaisuudessa yhä kasvavan, mikä nostaa myös viljelykasvien kysyntää.

Vuoden 2018 jälkeen maissin ja vehnän kotimainen tuotanto ei ole enää riittänyt kattamaan kulutuksen kasvua. Vajaat 10 % maissin ja vehnän kulutuksesta on katettu viime vuosina tuonnilla. Lisäksi valtaosa (noin 80 %) kulutetuista soijapavuista ja ohrasta tuodaan ulkomailta. Kotimaisen tuotannon kasvattamista vaikeuttavat mm. saasteista ja liiallisesta lannoitteiden käytöstä aiheutuvat maatalousmaan määrään ja laatuun liittyvät ongelmat sekä viime vuosina yleistyneet sään ääri-ilmiöt.

Viljelykasvien tuonti onkin kasvanut erityisen nopeasti viimeisten viiden vuoden aikana. Kiinan osuus maailman vehnän ja maissin tuonnista pysyi pitkään 3–4 prosentissa, mutta muutaman viime vuoden aikana se on noussut 10 prosenttiin ja Kiinasta on tullut yksi maailman suurimmista viljan tuojamaista. Lihankulutuksen nousu on kasvattanut myös lihan tuontia. Viime vuonna naudanlihan kulutuksesta yli 20 % katettiin tuonnilla. Muiden lihalajien osalta kotimainen tuotanto riittää vielä pitkälle, vaikka niissäkin tuonnin osuus on viime vuosina kääntynyt kasvuun (porsaan- ja lampaanlihan kulutuksesta 7 % tuontia, siipikarjassa 5 %). Maataloustuotteita tuodaan Kiinaan eniten Etelä-Amerikasta (viime vuonna 30 %) ja Pohjois-Amerikasta (22 %). Muun Aasian ja Oseanian osuus oli yhteensä 29 %, Euroopan 17 % ja Afrikan 2 %. Euroopan osuus on kymmenen viime vuoden kasvanut tasaisesti lähes kaksinkertaiseksi.

Kiinassa maissin ja soijapapujen kulutus on noussut viime vuosikymmeninä voimakkaasti.

Lähteet: USDA, FAO, Macrobond ja BOFIT.