Venäjällä julkisen talouden menojen lisäykset eivät toistaiseksi suuria, budjetin tulot kasvussa tänä vuonna

Syvän taantuman äärellä Venäjän johto ei ole ainakaan tällä erää lisäämässä julkisen budjettitalouden menoja kovin voimakkaasti. Hallituslähteiden mukaan tämän vuoden federaatiobudjetin menoihin kaavaillaan lisämenoja summalla, joka on noin 0,8 % suhteessa vuoden 2021 BKT:hen. Pieniä määriä lisää varoja on luvassa lähinnä talouden eri aloille kuten myös pieniä verohelpotuksia, mutta lisämenojen pääpaino on työttömyyskorvauksissa sekä rautateiden kehittämisessä.

Lisäksi Putin on luvannut lisää sosiaalitukia lapsiperheille, mikä vaatii varoja 0,3 % BKT:stä. Eläkkeitä pitää puolestaan perustuslain mukaan korottaa inflaation tahdissa. Kuluttajahintojen nousun on arvioitu voivan kiihtyä tänä vuonna ainakin 20 prosenttiin, jolloin eläkkeiden korotuksiin tarvittaisiin lisää budjettimenoja vähintään 1.5 % BKT:stä. Samalla inflaation kiihtyminen on johtamassa siihen, että näillä lisäyksilläkin julkisen talouden menot vähenevät reaalisesti todella tuntuvasti tänä vuonna.

Menojen suurempaan lisäämiseen olisi varaa lyhyellä tähtäyksellä, sillä budjettitulot ovat taantumasta huolimatta nousemassa tänä vuonna jopa huomattavasti arvioitua inflaatiota enemmän. Tämä johtuu siitä, että dollareissa määräytyvistä öljy- ja kaasusektorin tuotantoveroista ja vientitulleista kertyvät budjettitulot, joiden osuus julkisen talouden tuloista oli viime vuonna viidesosa, kohoavat etenkin jyrkästi heikentyneen ruplan kurssin vuoksi hyvin paljon ruplissa. Lisäksi markkinat odottavat öljyn ja kaasun hintojen olevan tänä vuonna korkeammalla kuin viime vuonna. Näitä tekijöitä selvästi pienemmäksi jää öljy- ja kaasuverotuloja vähentävä vaikutus, joka tulee EU-maiden tuoreesta tavoitteesta painaa alas venäläisen energian tuontia sekä eräiden muiden maiden ja erinäisten yritysten päätökset lopettaa öljyn tuonti Venäjältä. Ensi vuonna öljy- ja kaasuverotulot vähenevät, jos markkinoiden odotukset öljyn ja kaasun hinnan laskusta käyvät toteen eikä ruplan kurssi enää vajoa (lähinnä sen vuoksi, että venäläisten yritysten vientitulojen 80-prosentin vaihtopakolla tuetaan ruplaa). Budjetin muita tuloja vähentää tänä vuonna BKT:n supistuminen. Vaikka nopea inflaatio kaunistaa näiden tulojen nimellislukemia, ne supistuvat reaalisesti.

Valtion vararahastona toimivasta Kansallisesta hyvinvoinnin rahastosta on päätetty kohdistaa osakepörssin tukemiseen summa, joka on 0.8 % BKT:stä. Rahaston likvidien varojen sekä rahastoon siirtoa odottavien viime vuoden öljy- ja kaasuverotulojen yhteenlaskettu määrä on pudonneella ruplan kurssilla lähes 15 % BKT:stä. Nämä varat ovat kuitenkin ulkomaisissa valuutoissa ja osa keskuspankin hallinnoimaa maan valuuttavarantoa. EU-maiden ja Yhdysvaltojen asettamiin pakotteisiin sisältyy päätös kieltää liiketoimet Venäjän keskuspankin kanssa, joten myös vararahaston käyttö on käytännössä estynyt.

Venäjän julkisen talouden tulot nousseet nopeasti (konsolidoitu budjetti, joka kattaa federaation, alueiden ja kuntien sekä valtion sosiaalirahastojen budjetit)

Lähteet: Venäjän finanssiministeriö ja BOFIT.