Pääomaliikkeiden avaaminen ja ulkomaankaupan kasvu ovat lisänneet juanin kansainvälistä käyttöä

Pankkienvälisiä maksuviestejä välittävä SWIFT kertoi juanin nousseen tammikuussa neljänneksi käytetyimmäksi valuutaksi kansainvälisessä maksuliikenteessä 3,2 % osuudella. Se on yhä selvästi kolmea yleisintä valuuttaa dollaria (39,9 % osuus), euroa (36,6 %) ja puntaa (6,3 %) vähemmän käytetty. Käyttö on kuitenkin lisääntynyt kahden vuoden takaiseen verrattuna, jolloin juan oli kuudennella sijalla jenin ja Kanadan dollarin takana. Hongkong on Manner-Kiinan ulkopuolisen juankaupan keskus, ja siellä välitettiin tammikuussa yli 2/3 kansainvälisistä juanmaksuista. Tämän jälkeen tärkeimmät juanmaksujen välittäjät olivat Iso-Britannia (6 % osuus), Singapore (3 %) ja Etelä-Korea (3 %).

Ulkomaankaupan pirteä kehitys on tukenut juanin kansainvälistä käyttöä. Mm. Venäjän kanssa käytävä kauppa on viime vuosina siirtynyt dollareista yhä enemmän euroihin ja juaneihin. Silti juanin osuus Kiinan ulkomaankaupan hinnoittelussa on pysynyt viime vuodet noin 15 prosentissa. Huippuvuonna 2015 jopa kolmannes ulkomaankaupasta käytiin juaneissa.

Pääomaliikkeiden avaaminen ja ulkomaisen omistuksen lisääntyminen erityisesti Manner-Kiinan velkakirjamarkkinoilla on lisännyt juanin kansainvälistä käyttöä. Kiinan keskuspankin mukaan ulkomaiset sijoittajat omistivat tammikuussa 640 mrd. dollarin arvosta mannerkiinalaisia velkakirjoja (kasvua 17 % vuotta aiemmasta). Osuus on kuitenkin yhä vaatimaton, vain 3 % markkinoiden koosta. Ulkomainen omistus on keskittynyt valtionvelkaan ja politiikkapankkien velkakirjoihin, joita on lisätty kansainvälisiin bondi-indekseihin. Myös keskuspankit ovat jonkin verran lisänneet juanmääräisiä eriä valuuttavarannoissaan, mihin on vaikuttanut erityisesti Venäjän päätös siirtää varantoaan pois dollareista. IMF:n tilastojen mukaan 2,7 % (319 mrd. dollaria) allokoiduista varannoista oli syyskuussa 2021 juaneissa. Venäjän keskuspankin tilastojen mukaan 13 % (78 mrd. dollaria) sen valuuttavarannosta oli juaneissa kesäkuussa 2021, mikä oli neljännes kaikista juanreserveistä.

Osakemarkkinoilla ulkomainen omistus on lisääntynyt vuodesta 2020 lähtien, kun mannerkiinalaisia osakkeita alettiin sisällyttää kansainvälisiin indekseihin. Osakemarkkinoillakin ulkomaisen omistuksen arvo (619 mrd. dollaria vuoden 2021 lopussa) on kuitenkin vain 4 % markkinoiden koosta. Ulkomaisten sijoittajien kaupankäynti ja omistukset ovat kasvaneet Shanghain ja Shenzhenin pörsseissä Hongkongin pörssin yhteistyöohjelman (stock connect) välityksellä. Vuonna 2019 avattiin yhteistyöohjelma myös Shanghain ja Lontoon pörssien välille (ks. Viikkokatsaus 26/2019), mutta se ei ole ottanut tuulta alleen. Ohjelmassa voi tällä hetkellä sijoittaa vain neljän kiinalaisyrityksen talletustodistuksiin, eikä Kiinasta yhteenkään Lontoon pörssin yritykseen. Tässä kuussa Kiinan osakemarkkinoiden sääntelyviranomainen CSRC päivitti Shanghain ja Lontoon pörssiyhteistyöohjelman säännöt. Ohjelmaa aiotaan laajentaa Sveitsiin ja Saksaan sekä Shenzhenin pörssiin listautuneisiin yrityksiin.

Juanin kansainvälisen käytön lisääntymistä helpottaa Kiinan sille luoma maksuinfrastruktuuri. Kiinan oman juanmääräisten kansainvälisten maksujen selvitysjärjestelmän CIPSin käyttö on kasvanut nopeasti, vaikka sen osuus on yhä hyvin pieni, noin 0,3 %, kansainvälisistä maksuista. Myös digitaalisen juanin käyttöönotto ja rajat ylittävän käytön testaaminen voivat tulevaisuudessa helpottaa juanin käyttöä ja alentaa transaktiokustannuksia. Lopulta valuutan kansainvälistä käyttöä määrittää kuitenkin talouden fundamentit, rahoitusmarkkinoiden avoimuus sekä lainsäädäntö ja luottamus. Ilman mm. laajempaa pääomaliikkeiden avaamista, digitaalisen valuutan ei uskota merkittävästi lisäävän juanin kansainvälistä käyttöä.

Juanin kansainvälinen käyttö on lisääntynyt, vaikka sen osuus on yhä suhteellisen pieni

*BIS:n valuuttakauppakysely tehdään kolmen vuoden välein, josta viimeisin 2019.

Lähteet: BIS, IMF, SWIFT, Macrobond ja BOFIT.