Presidentti Tokajev vahvisti valtaansa Kazakhstanissa

Polttoaineiden hinnannoususta kimmokkeen saaneet mielenosoitukset levisivät tammikuun alussa nopeasti ympäri maata. Paikoin väkivaltaisiksi yltyneiden mielenosoitusten taltuttamiseksi maan presidentti Kassym-Jomart Tokajev pyysi Kollektiivisen turvallisuusjärjestön jäsenmailta apujoukkoja. Maahan saapuikin pari tuhatta lähinnä venäläistä sotilasta, joiden tukemana tilanne rauhoittui muutamassa päivässä. Tapahtumien täsmällisestä kulusta on hyvin vähän puolueetonta tietoa, mutta lopputuloksena näyttää olevan maan edellisen presidentin Nursultan Nazarbajevin sukulaisten ja tukijoiden häviäminen maan talouden ja politiikan johtopaikoilta.

Kazakstanin talous nojaa vahvasti raakaöljyn, maakaasun ja kaivannaisten vientiin. Erityisesti uraanin louhinta on viime vuosikymmenen kasvanut nopeasti ja maasta on tullut maailman suurin uraanin tuottaja ja viejä. Yli puolet globaalista uraaniviennistä on viime vuosina tullut Kazakstanista, ja valtion enemmistöomistama Kazatomprom tuottaa noin puolet maan uraanintuotannosta. Toisesta puolesta vastaavat lukuisten ulkomaalaisten toimijoiden kanssa muodostetut yhteisyritykset. Kaivostoiminnassa on mukana niin venäläisiä, kiinalaisia, kanadalaisia, japanilaisia kuin ranskalaisia yrityksiä. Myös öljyntuotannon kasvussa ulkomaisilla investoijilla on ollut merkittävä rooli. Esim, maan suurin öljyntuottaja Tengizchevroil on valtion omistaman KazMunayGazin, Chevronin ja Exxonmobilin hallitsema yhteisyritys.