Venäjän julkisen talouden tulot ja menot korkealla, vaje poistunut

Tulojen nousutahti nopeutui entisestään vuoden kolmannella neljänneksellä. Konsolidoituun budjettiin, joka sisältää federaation, alueiden ja kuntien sekä valtion sosiaalirahastojen budjetit, virtasi tuloja yli 40 % enemmän nimellisruplissa kuin vuotta aiemmin ja yli 20 % enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Tammi-syyskuussa tulojen kasvu kahden vuoden takaisesta oli myös lähes 20 %.

Menojen kasvutahti nopeutui kolmannella neljänneksellä ja tammi-syyskuussa nousua vuoden takaisesta oli 10 % ja kahden vuoden takaisesta 27 %, joka on reaalisesti noin 14 %. Samankaltaisesti kuin kahden edellisen taantuman jälkeen vuosina 2010–2011 ja 2017–2018 budjetin alijäämä on poistunut. Syyskuussa budjetti näytti viimeisen 12 kuukauden ajalta jo pientä ylijäämää.

Budjetin tulojen suhde BKT:hen on noussut viimeisen neljänneksen osalta lähes 37 prosenttiin. Suhde oli viimeksi näin suuri vuonna 2008. Nousuun on johtanut muiden kuin öljy- ja kaasuverotulojen kasvu vähitellen vuodesta 2015 alkaen. Niiden BKT-suhde on yli 30 %. Sen sijaan budjetin tulot öljy- ja kaasualojen tuotantoveroista ja vientitulleista ovat laskeneet suhteessa BKT:hen sen jälkeen, kun öljyn hinta vuonna 2014 oli viimeksi ennätysmäisen korkealla. Viimeisellä neljällä neljänneksellä suhde oli runsaat 6 %. Menojen suhde BKT:hen on laskenut vajaaseen 37 prosenttiin oltuaan taantumavuonna 2020 lähes 40 % eli Venäjän lähihistorian huipputasoilla.

Kolmannen neljänneksen tulojen nousu johtui edelleen öljy- ja kaasuverotuloista, jotka ovat nousseet melkein puolella kahden vuoden takaisesta. Kuitenkin myös budjetin muita tuloja on kertynyt koko tämän vuoden ajan huomattavasti enemmän kuin vuonna 2019. Tammi-syyskuussa nousua kahden vuoden takaisesta oli yli 20 % eli reaalisesti 7–8 %. Tulot arvonlisäveroista ovat kasvaneet edelleen ripeästi ja tammi-syyskuussa niitä kertyi lähes 30 % enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Tulot työtuloveroista sekä palkkojen mukaan määräytyvistä sosiaaliveroista ovat kasvaneet edelleen melko hyvin (nousua tammi-syyskuussa 15–20 % kahden vuoden takaisesta).

Tulot yritysten voittoveroissa pomppasivat jyrkästi kolmannella neljänneksellä, mikä kohotti niiden nousun tammi-syyskuussa lähes 25 prosenttiin kahden vuoden takaisesta. Tämän ohella eräiden metallien ja mineraalilannoitteiden verotusta ollaan lisäämässä, mikä duumassa olevan lakiehdotuksen mukaan perustuu lähinnä myyntihintojen mukaan määräytyviin korotettuihin tai uudistettuihin tuotantoveroihin. Tällä tavoin verotus pienentää yrityksille jääviä voittoja, jotka keskeisten viranomaisten mielestä ovat ylisuuria korkeiden hintojen aikoina.

Konsolidoidun budjetin menoissa sosiaalitukimenot nousivat paljon vuoden kolmannella neljänneksellä, mikä osin johtui presidentti Putinin duuman vaalin alla ilmoittamista kertasummista mm. eläkeläisille. Useiden muiden keskeisten menoerien kasvu hidastui. Tammi-syyskuussa menot talouden eri sektoreille kasvoivat yli 20 % vuodentakaisesta (ja puolella kahden vuoden takaisesta) sekä menot sosiaalitukiin 9 % (kahden vuoden takaisesta yli 25 %) ja myös koulutukseen 10 % (17 %). Menot terveydenhoitoon, puolustukseen sekä sisäiseen turvallisuuteen ja lainvalvontaan olivat tammi-syyskuussa kutakuinkin vuotta aiemmalla tasolla, joskin vuodesta 2019 terveydenhoidon menot ovat nousseet yli 30 %.

Venäjän julkisen talouden tulot ja menot korkealla suhteessa BKT:hen

Lähteet: Venäjän finanssiministeriö, IMF, Rosstat ja BOFIT.