Suomen Venäjän-kauppa elpyi ripeästi vuoden ensimmäisellä puoliskolla

Suomesta Venäjälle vietyjen tavaroiden ja palveluiden arvo kasvoi tammi-kesäkuussa 11 % vuotta aiemmasta. Vienti ylitti huhti-kesäkuussa jo koronakriisiä edeltäneen tasonsa, vaikka se romahti viime vuonna historiallisen mataliin lukemiin. Elpymistä on vetänyt tavaravienti ja etenkin kone- ja laitevienti on palautunut vauhdikkaasti Venäjän investointikysynnän tukemana. Tavaraviennin suotuisa kehitys jatkui myös heinäkuussa. Sitä vastoin palveluvienti ei juuri ole noussut koronakriisin aiheuttamasta kuopastaan. Palveluvientiä ovat heikentäneet etenkin matkustusrajoitukset, joita on asetettu sekä Suomessa että Venäjällä koronatilanteen vuoksi. Koronakriisiä edeltävinä vuosina matkailupalveluiden osuus Suomen palveluviennistä Venäjälle oli puolet, mutta putosi viime vuonna kolmannekseen. Tammi-kesäkuussa Venäjän osuus Suomen koko tavara- ja palveluviennistä oli 5 %.    

Venäjältä Suomeen tuotujen tavaroiden ja palveluiden arvo kasvoi tammi-kesäkuussa 18 % vuotta aiemmasta, mutta oli vielä kaukana edellisistä, vuoden 2019 huippulukemista. Tuonnin arvoa on kasvattanut pitkälti raaka-aineiden hintojen voimakas nousu, kun taas monien tavaroiden tuontimäärät ovat elpyneet hitaammin. Tärkeimmän yksittäisen tuontitavaran eli raakaöljyn maailmanmarkkinahinta oli tammi-kesäkuussa jo lähes samalla tasolla kuin vuoden 2019 ensimmäisellä vuosipuoliskolla, mutta Venäjältä Suomeen tuotu raakaöljyn määrä oli lähes puolet pienempi. Tämä näyttää heijastavan pitkälti vähäisempää kysyntää, sillä Venäjän osuus Suomen raakaöljyn tuonnista on pysynyt lähes 90 prosentissa. Tammi-kesäkuussa Venäjän osuus Suomen koko tavara- ja palvelutuonnista oli 8 %.

Suomen tavaravienti Venäjälle on elpynyt reippaasti tänä vuonna, mutta palveluvienti hitaammin

Lähteet: Tilastokeskus ja BOFIT.