Kiina aloitti kampanjan haitallista talousuutisointia vastaan

Tarkoituksena on puuttua internetin uutissivustojen ja sosiaalisen median julkaisuihin, jossa viranomaisten tulkinnan mukaan mustamaalataan Kiinan rahoitusmarkkinoita tai tehdään vääriä tulkintoja talouspolitiikasta tai talousluvuista. Myös vastaavien ulkomaisten sivustojen julkaisemien uutisten jakaminen on kielletty. Kyberturvallisuusviraston elokuun lopulla aloittama kampanja kestää tässä vaiheessaan kaksi kuukautta ja sillä halutaan kannustaa hyväntahtoiseen julkiseen keskusteluun, joka edesauttaa talouden tervettä kehitystä. Esimerkiksi viestipalvelu Weibon on uutisoitu sulkeneen joitain suosittuja sijoitusvinkkejä antaneita tilejä.

Kiristyksiä talousuutisointiin on tehty myös aiemmin. Esimerkiksi vuoden 2015 osakemarkkinaromahduksen jälkeen sensuuria kiristettiin, ja talouskasvun hidastuttua ja kauppasodan Yhdysvaltojen kanssa kärjistyttyä vuonna 2018 toimittajia ohjeistettiin välttämään uutisoinnissaan tiettyjä aiheita. Viime vuonna uudistettiin internetsensuurilakia, johon vedoten voidaan kieltää Kiinasta negatiivistesti kertovat uutiset tai muu sisältö, joka voisi horjuttaa kansallista yhtenäisyyttä.

Kiinassa ei ole sanan- tai lehdistönvapautta. Freedom Housen mukaan Kiina saa vain yhdeksän pistettä sadasta poliittisia- ja kansalaisvapauksia mitattaessa (Suomi, Ruotsi ja Norja =100) ja internetin vapaus on suppeinta vertailun 65 maasta. Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan Kiina sijoittuu lehdistönvapausvertailussa vasta sijalle 177/180 Eritrean, Pohjois-Korean ja Turkmenistanin jälkeen (kärkisijoja pitävät Norja, Suomi ja Ruotsi).