Venäjällä eläkeläiset ja osa julkisen sektorin työntekijöistä sai nopeasti tuntuvat kertasummat

Presidentti Vladimir Putin määräsi 24.8. maksettavaksi syyskuussa 10 00o ruplan (115 euron) kertasumman eläkeläisille, kun hän oli ensin ehdottanut asiaa pari päivää ennen tapaamisessa duuman valtapuolueen (Yhtenäinen Venäjä) edustajien kanssa. 31.8. presidentti antoi määräykset niin ikään syyskuussa maksettavista 15 000 ruplan kertasummista eräiden federaation viranomaisten kuten sisäministeriön ja tullin työntekijöille, syyttäjille ja puolustusvoimiin palkatuille sotilaille ja kouluttajille. Päätökset tulivat lähellä duuman vaalia, joka pidetään 19.9. Edellisen syyskuussa 2016 pidetyn duuman vaalin yhteydessä ilmoitus kertasummasta eläkeläisille tuli myös pari viikkoa ennen vaalia. Tuolloin rahat maksettiin vuodenvaihteessa. Kertasumman saa nyt noin 43 miljoonaa eläkeläistä, joiden osuus äänioikeutetuista on noin 40 %. Summa on 63 % tämänhetkisestä keskimääräisestä vanhuuseläkkeestä kuukaudessa.

Eläkeläisten kertamaksuihin tarvittava rahasumma on runsaat 0,4 % vuotuisesta BKT:stä ja lähemmäs prosentti kotitalouksien kulutuksesta. Väliaikaisesti koko summa tai lähes koko summa tukee jollakin tahdilla yksityistä kulutusta. Eläkeläisten keskimääräinen säästämisaste on alempi kuin koko väestön säästämisaste, joka sekin on pankkitalletusten ja käteisrahan osalta ollut viime vuosina melko matala (5−7 %). Kulutuksen kautta summa tukee kotimaista tuotantoa ja jossain määrin myös tuontia. Niiden reaalinen volyymi nousee tilapäisesti siinä määrin kuin kertasummien käyttely ei vaikuta inflaatioon.

Eläkkeiden nopeutetut korotukset ovat osuneet 2000-luvulla mm. vaalien ja taantuman 2009 yhteyteen. 2010-luvulla korotuslinja on ollut kaiken kaikkiaan niukempi ja keskittyi vuoden 2016 duuman vaalin yhteydessä tyystin kertasummaan. Tuolloin vallassa olevien suosio oli kyselyjen mukaan muutoinkin korkealla Krimin laittomasta liittämisestä vuoden 2014 alkukuukausina aina presidentin toukokuussa 2018 tapahtunutta virkaanastumista seuraavaan kesäkuuhun, jolloin silloinen pääministeri Dmitri Medvedev ilmoitti yleisen eläköitymisiän asteittaisesta nostamisesta ja arvonlisäveron korotuksesta.

Eläkeläisten sosiaaliseen asemaan valtion johto on kiinnittänyt näkyvää huomiota eläkkeiden korotusten yhteydessä 2000-luvun puolivälistä lähtien. Keskimääräisen eläkkeen suhde koko maan keskipalkkaan laski vuoteen 2007, jolloin se oli 23 %, ja samoin kävi keskieläkkeen suhteelle julkisen talouden budjeteista rahoitettujen työntekijöiden keskipalkkaan (suhde oli 26 % vuonna 2007). Matalat suhdelukemat nousivat eläkkeiden korotusten ansiosta merkittävästi vuoteen 2010, jolloin ne olivat 36 % ja 39 %, mutta ne ovat sen jälkeen laskeneet ja viime vuosina kumpikin suhdeluku on ollut noin 30 %.

Venäjällä keskimääräinen eläke on noussut reaalisesti vähän viimeisen kymmenen vuoden aikana

Lähteet: Rosstat ja BOFIT.