Venäjän Kansallisen hyvinvoinnin rahasto noin 12 prosenttia bruttokansantuotteesta

Ylimääräisiä öljy- ja kaasutuloja kerryttävän Kansallisen hyvinvoinnin rahaston koko oli kesäkuun lopussa 187,6 miljardia dollaria, eli 11,7 % BKT:stä. Rahaston koko on kasvanut tänä vuonna hieman, mutta kasvu on tullut käytännössä rahaston omistamien arvopapereiden, etenkin Sberbankin osakkeiden hintojen noususta. Rahastosta likvideihin arvopapereihin sijoitettu määrä on pysynyt lähes ennallaan keväästä 2020. Venäjän valtion ei tarvinnut viime vuonna nostaa rahastosta varoja, vaikka julkisen talouden alijäämä vuonna 2020 olikin 3,8 % BKT:stä. Alijäämä pystyttiin kattamaan lainanottoa lisäämällä.

Venäjän valtiovarainministeriö ilmoitti kesäkuun alussa (Viikkokatsaus 23/2021), että Kansallisen hyvinvoinnin rahasto siirtyy dollarisijoituksista muihin valuuttoihin. Kesäkuun aikana näin pitkälti tapahtuikin, ja dollarisijoitusten määrä laski 35 miljardista dollarista kolmeen miljardiin. Kesäkuun aikana eurosijoitusten määrä kasvoi hieman, mutta sijoitukset Kiinan juaniin lähes kaksinkertaistuivat ja sijoitukset kultaan nousivat nollasta 21 miljardiin dollariin. Kesäkuun lopussa Kansallisen hyvinvoinnin rahaston likvidin osan sijoitukset jakautuivat seuraavasti: euro 39 %, juan 30 %, kulta 18 %, punta 5 %, jeni 5 % ja dollari 3 %. Venäjän keskuspankki sijoittaa rahaston likvidin osan ministeriön puolesta. BOFIT Policy Brief Venäjän valuuttavaranto ja rahastot (2/2015) kuvaa hyvin tätä prosessia ja sen vaikutusta keskuspankin taseeseen.

Kesäkuun lopussa keskuspankin valuuttavaranto (ml. kulta) oli 591,5 miljardia dollaria, mistä 130 miljardia (22 %) oli kultaa. Venäjän keskuspankki on vuodesta 2018 lähtien pienentänyt Yhdysvaltain dollarin osuutta valuuttavarannostaan, ja vuoden 2020 lopussa dollarin osuus oli enää 21 %. Suurin yksittäinen osuus varannosta oli eurolla (29 %). Kullan osuus oli 23 % ja Kiinan juanin peräti 13 %. Viime vuoden lopussa Venäjän keskuspankin hallussa oli siis juan-määräisiä arvopapereita 75,3 miljardin dollarin arvosta. Kansainvälisen valuuttarahaston tietojen mukaan juanin osuus kaikista maailman valuuttavarannoista oli vuoden lopussa vain 2,1 % (269,5 mrd. dollaria). Venäjän osuus tästä oli puolestaan 28 %, eli varsin paljon. Dollarin välttäminen merkitseekin, että Venäjän keskuspankin valuuttavarannon jakauma on varsin erilainen kuin useimpien muiden keskuspankkien.

Venäjä ei nostanut varoja Kansallisen hyvinvoinnin rahastosta vuonna 2020

Lähteet: Venäjän valtiovarainministeriö, Macrobond ja BOFIT.