Suomen tavaratuonti Kiinasta vahvassa kasvussa tammi-maaliskuussa

Kiinasta tuotiin tavaraa Suomeen tammi-maaliskuun aikana reilulla 1,3 miljardilla eurolla. Tuonnin arvo oli 13 % suurempi kuin viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja 18 % suurempi kuin kaksi vuotta sitten. Kiinan-tuonti kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä lisäksi selvästi kokonaistuontia (0,8 % vuoden takaiseen verrattuna) nopeammin. Kiinan osuus Suomen tavaratuonnista kasvoikin koronakriisin aikana. Vuonna 2019 Kiinan osuus oli noin 7,5 %, josta se kipusi keskimäärin 9 prosenttiin vuonna 2020. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä osuus oli noin 8,5 %. Kiinasta tuotiin Suomeen tammi-maaliskuussa yhteensä noin 590 miljoonalla eurolla puhelimia, tietokoneita sekä muita koneita ja laitteita (44 % osuus kokonaistuonnista). Niiden arvo oli 18 % suurempi kuin viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja 30 % suurempi kuin kaksi vuotta sitten.

Suomen Kiinan-vienti oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä arvoltaan 850 miljoonaa euroa, mikä oli 21 % enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan ja 5 % enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Kiinaan suuntautuneen tavaraviennin arvo kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä selvästi kokonaisvientiä (3,7 %) enemmän. Kiinan osuus Suomen tavaraviennin arvosta oli ensimmäisellä neljänneksellä vajaa 6 %, ja osuus oli hieman suurempi kuin viime vuonna keskimäärin.

Suomesta vietiin Kiinaan eniten sellua (27 % kokonaisviennistä). Sen viennin arvo ensimmäisellä neljänneksellä, 230 miljoonaa euroa, oli yhtä suuri kuin kaksi vuotta aiemmin (kasvua vuoden 2020 ensimmäiseen neljännekseen 63 %). Yhteensä puu- ja paperitavaran osuus Kiinan viennistä oli lähes 35 %. Sellun viennin arvoa kasvattaa osin kohonnut maailmanmarkkinahinta, joka oli tammi-maaliskuussa keskimäärin 60 % korkeammalla kuin vuosien 2020 tai 2019 alussa. Toiseksi eniten Kiinaan vietiin eri toimialojen erikoiskoneita (lähes 120 miljoonalla eurolla, 14 % kokonaisviennistä). Erikoiskoneiden viennin arvo oli noin kaksinkertainen verrattuna ensimmäisiin neljänneksiin kahtena aiempana vuotena. Yhteensä erilaisten koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden osuus kokonaisviennistä oli ensimmäisellä neljänneksellä 28 %.

Kun tavarakaupassa kahdenvälinen kauppatase on ollut Suomelle pitkään selvästi alijäämäinen, palvelukaupassa tase on ollut Suomelle ylijäämäinen. Palveluvienti on kuitenkin supistunut tuntuvasti koronakriisin aikana. Kiinaan suuntautuneen palveluviennin arvo jäi tammi-maaliskuussa vajaaseen 330 miljoonaan euroon, mikä oli 5,5 % vähemmän kuin vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä ja jopa 20 % vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Suomen koko palveluviennin arvo oli kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 5,9 miljardia euroa, 17 % vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Koko palvelutuonti taas supistui kahden vuoden takaiseen lähes 15 % ollen tammi-maaliskuussa 6,7 miljardia euroa. Tästä huolimatta Kiinasta suuntautuva palvelutuonti kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä noin 250 miljoonaan euroon, mikä oli 13,5 % enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan ja vajaat 8 % enemmän kuin vuonna 2019.

Toukokuun lopulla Suomen tilastokeskus julkaisi kokeellisia arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan indikaattoreita vuoden 2019 osalta. Tuona vuonna Suomesta Kiinaan suuntautuneesta 5,3 miljardin euron viennistä 3,4 miljardia oli kotimaista arvonlisää. Suomen Kiina-viennin kotimaisuusaste (64 %) oli pari prosenttiyksikköä suurempi kuin koko viennissä. Arvonlisällä mitattuna Kiina oli Ruotsin, Saksan ja Yhdysvaltojen jälkeen Suomen neljänneksi tärkein vientimarkkina vajaan 6 prosentin osuudella. Kiinan osuus kotimaisen arvonlisän kokonaisviennistä on tilastokeskuksen mukaan vain hieman suurempi kuin sen osuus tavaroiden ja palveluiden bruttoviennistä.

Suomen tavaratuonti Kiinasta on kasvanut koronakriisissäkin tuntuvasti

Lähteet: Suomen tulli ja BOFIT.