Kritiikki Kiinaa kohtaan kasvaa Euroopassa

Euroopan parlamentti päätti 20.5. pysäyttää toistaiseksi Kiinan ja EU:n välisen investointisopimuksen ratifioinnin. Parlamentti kertoi tiedotteessaan harkitsevansa sopimusta uudelleen sen jälkeen, jos Kiina poistaa eurooppalaisiin toimijoihin kohdistamansa vastapakotteet. Kiina asetti pakotteet maaliskuussa sen jälkeen, kun EU asetti kiinalaistoimijoille pakotteita Xinjiangissa tapahtuvien ihmisoikeusloukkausten takia (ks. BOFIT Viikkokatsaus 12/2021).

Parlamentti ei ottanut kantaa sopimuksen hyväksymisen tai hylkäämisen puolesta, mutta kertoi, että sopimuksen arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös Kiinan ja Hongkongin ihmisoikeustilanteeseen. Kiinan ja EU:n välisen investointisopimuksen ratifiointi on ollut alusta lähtien epävarmaa, sillä sopimus on herättänyt EU:ssa paljon kritiikkiä paitsi Kiinan ihmisoikeustilanteen, myös esimerkiksi avoimuuden puutteen vuoksi (ks. BOFIT Viikkokatsaus 2/2021). Kiinan toiveena on ollut jatkaa EU:n ja Kiinan välistä yhteistyötä.

Muutamaa päivää EU-parlamentin äänestyksen jälkeen Liettuan ulkoministeri ilmoitti maan jättäytyvän pois Kiinan ja Keski- ja Itä-Euroopan maiden välisestä 17+1 -yhteistyöryhmästä. Liettuan ulkoministeri Gabrielius Landsbergiuksen mukaan ryhmä luo jakolinjan EU:n sisälle, ja toivoi ennemmin koko EU:lta yhtenäisempää Kiina-linjaa. 17+1 on vuonna 2012 perustettu yhteistyöryhmä, johon kuuluu Kiina ja pääasiassa Balkanin ja entisen itäblokin maita. Ryhmään liittymällä Euroopan maat toivoivat houkuttelevansa kiinalaisinvestointeja ja parantavansa Kiinan-viennin edellytyksiä. Moni maa on kuitenkin pettynyt siihen, etteivät investoinnit ole kasvaneet odotetulla tavalla, eikä maiden markkinoillepääsy Kiinassa ole parantunut. Myös Kiinan aggressiivisemmaksi käynyt diplomatia on etäännyttänyt maita Kiinasta. Toisaalta Kiinan suhteet etenkin Unkariin ovat tiivistyneet. Suorat sijoitukset Kiinasta Unkariin ovat kasvaneet tasaisesti, ja Unkariin on tarkoitus avata lähivuosina tietokonevalmistaja Lenovon tehdas ja Fudanin yliopiston kampus.

Moni EU-maa vaikuttaa olevan aiempaa haluttomampi tekemään poliittisia kompromisseja Kiinan kauppasuhteiden hyväksi. Ihmisoikeuksien lisäksi myös Taiwanin asema on ollut perinteisesti kysymys, joka on ollut Kiinan-suhteiden kannalta hankala. Euroopan parlamentti ilmoitti tiedotteessaan, ettei EU–Kiina-investointisopimus saa olla esteenä EU:n ja Taiwanin taloussuhteiden tiivistämiselle. Myös Liettua ilmoitti avaavansa kaupallisen toimiston Taiwaniin.

Kiinan kumuloidut suorat sijoitukset 17+1 -ryhmän EU-maihin

Lähteet: Kiinan kauppaministeriö, CEIC ja BOFIT.