Venäjä pyrkii saamaan investointeja arktiselle alueelle

Venäjällä on viime aikoina hyväksytty uusia arktisen alueen politiikkaa raamittavia strategioita. Venäjästä onkin toukokuussa tulossa Arktisen neuvoston puheenjohtaja seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Arktisen alueen osuus Venäjän BKT:stä on noin 6 % ja siellä asuu 2 % maan väestöstä. Venäjän arktisen alueen tuotanto on painottunut hyvin voimakkaasti luonnonvaroihin. Sieltä on peräisin runsaat 80 % Venäjällä tuotetusta maakaasusta ja 17 % raakaöljystä (BOFIT Policy Brief 6/2021 esittelee tarkemmin arktisen alueen öljy- ja kaasusektoria). 

Venäjän arktisen alueen politiikan pohjana ovat viime vuonna hyväksytyt arktisen politiikan peruslinjaukset sekä arktisen alueen ja Venäjän kansallisen turvallisuuden vuoteen 2035 ulottuva kehitysstrategia. Arktista aluetta tarkastellaan niissä erityisesti Venäjän kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Keskeisinä uhkatekijöinä arktisen alueen kehitykselle nähdään väestön väheneminen epäsuotuisten elinolojen vuoksi, ilmaston nopea lämpeneminen ja konfliktiriskien lisääntyminen. Vastauksena näihin uhkiin strategioissa esitetään alueen taloudellisen kehityksen ja elinolojen kohentamista, ilmasto- ja luonnonolojen tarkkailun kehittämistä sekä sotilaallisen valmiuden tukemista. 

  Vuoteen 2035 ulottuvassa kehitysstrategiassa keskeinen rooli on öljy- ja kaasusektorilla. Arktinen alue on viime vuosina noussut Venäjän nesteytetyn maakaasun (LNG) tuotannon keskukseksi ja strategiassa LNG-tuotannon odotetaan jatkavan vauhdikasta kasvua. Tuotannon kehittämistä on tukenut kuljetusmahdollisuuksien koheneminen Koillisväylän sulamisen myötä. Koillisväylän kautta kulkevan rahdin määrä onkin viime vuosina moninkertaistunut LNG- ja öljytoimitusten lisäännyttyä. Viime vuonna sen kautta kulki rahtia noin 30 milj. tonnia, josta vain 1 milj. tonnia oli kauttakulkukuljetuksia. Kehitysstrategiassa raaka-ainekuljetusten odotetaan kasvavan jatkossakin reippaasti. Koillisväylästä on joskus visioitu kilpailijaa jopa Suezin kanavalle Aasian ja Euroopan välisiin kuljetuksiin. Kehitysstrategiassa kauttakulkukuljetusten määrän odotetaan kuitenkin olevan vain 10 milj. tonnia vielä vuonna 2035. Suezin kanavan kautta kulki rahtia noin 1 200 milj. tonnia vuonna 2020. 

Pitkän aikavälin strategioiden täydennykseksi Venäjän hallitus hyväksyi maaliskuun lopussa arktisen alueen talouskehitysohjelman vuosille 2021–2024. Ohjelma on jaettu kahteen osaan: investointien houkuttelemiseen sekä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tukemiseen. Investointeja pyritään houkuttelemaan tarjoamalla valtion tukea mm. infrastruktuurin rakentamiseen, työllistämiseen ja luottojen korkoihin. Investointien tukitoimiin on varattu budjettivaroja vuosille 2021–2024 yhteensä noin 20 mrd. ruplaa (220 milj. euroa), jolla on määrä saada kerätyksi yksityisiä investointeja 180 mrd. ruplan arvosta. Taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen tukemiseen ei ole varattu yhtään budjettirahoitusta. Tavoitteena on hyväksyä 20 talouskehitystä tukevaa lakia vuoteen 2024 mennessä.