Kansallisen hyvinvoinnin rahaston varoja sijoitettiin juan-määräisiin velkakirjoihin

Maaliskuun alussa koko rahaston arvo oli 183 mrd. dollaria eli lähes 12 % BKT:sta. Pääosa rahaston varoista sijoitetaan erittäin likvideihin ulkomaisiin julkisen sektorin joukkovelkakirjoihin. Maaliskuun alussa likvidien sijoitusten arvo oli noin 117 mrd. dollaria eli 7,5 % Venäjän BKT:sta. Aiemmin sekä dollari- että euromääräisten velkakirjojen osuus likvideistä sijoituksista on ollut 45 % ja puntamääräisten osuus 10 %, mutta helmikuussa Finanssiministeriö siirsi osan varoista Kiinan juaniin ja Japanin jeniin. Maaliskuun alussa likvidien varojen valuuttajakauma oli dollari 35 %, euro 35 %, juan 15 %, punta 10 % ja jeni 5 %. Venäjän keskuspankki teki vastaavan muutoksen valuuttavarannon osalta jo vuoden 2018 toisella neljänneksellä, jolloin 15 % valuuttavarannosta siirrettiin Kiinan juaniin. Kansainvälisessä vertailussa juanin suuri osuus Venäjän valuuttavarannossa ja öljyrahastossa on varsin poikkeuksellinen (kts. BOFIT Viikkokatsaus 3/2021).

Rahaston varoista noin kolmannes on pidempiaikaisina sijoituksina kotimaisissa kohteissa. Näistä ylivoimaisesti suurin osa (41 mrd. dollaria) on sijoitettu Sberbankin osakkeisiin. Rahaston varoja on myös mm. tuettuina talletuksina VEB-kehitysluottolaitoksessa ja kahdessa suuressa liikepankissa (VTB ja Gazprombank).

Rahastoon siirretään vuosittain federaatiobudjettiin kertyneitä verotuloja, jos öljyn hinta on ollut budjettisäännössä määriteltyä viitehintaa korkeampi. Vuonna 2020 Urals-laadun keskihinta oli 41,6 dollaria tynnyriltä, eli hyvin lähellä viitehintaa. Rahaston arvo vaihtelee myös sen omistuksessa olevien arvopapereiden hinnanvaihteluiden sekä valuuttakurssimuutosten mukaan.

Kansallisen hyvinvoinnin rahaston valuuttajakaumassa on tapahtunut selvä muutos

Lähteet: Venäjän finanssiministeriö ja BOFIT.